Mielipidekirjoitukseni

15.11.2024

TALOUDEN HOITOON VASTUULLISTA PÄÄTTÄVÄISYYTTÄ

Nykyhallitus ei tee säästötoimenpiteitä ilkeyttään vaan niille on syynä valtiontalous. Valtion talous vaatii toimia, rakenteellisia muutoksia ja kasvutoimenpiteitä. Maamme velkasuhde on jo noin 80%, kun esimerkiksi Ruotsissa se on noin 40%. Suomi on Euroopan velkaisimpia maita. Valtionvelka on reilut 165miljardia euroa eli jokaista suomalaista kohden 28000e.Pelkästään korkomenot ovat 3,2miljardia euroa vuonna 2025. Näitä ei selitetä koronalla eikä Ukrainan sodalla vaan sillä, että olemme eläneet yli varojemme. Edellisen hallituksen, SDP-Keskusta-Vihreät, toimesta on velkaa otettu ja lähetetty sitä mm.kehitysapuun ympäri maailmaa ja tätä toimintaa Keskusta haluaisi edelleen jatkaa. Tämä ei enää käy, vaan suomalaisten perustarpeet ja arki tulee olla aina ensin. On kestämätöntä ja moraalitonta ottaa velkaa ja jakaa sitä muualle kuin oman maan kansan perusasioiden hoitamiseksi. Suomen ei tule olla myöskään maailman sosiaaliturvakeidas.

Nykyhallitus on kuitenkin lähtenyt päättäväisesti tätä edellisen hallituksen perinnöksi jättämää talousahdinkoa tasapainottamaan. Hallituksen toimet tulevat voimaan asteittain. Talous tulee toipumaan taantumasta vuonna 2025. Hallituksen toimet ovat jo tähän mennessä tuottaneet tulosta; Vientimarkkinat ovat kohentuneet, inflaatio hidastunut, korot laskeneet ja tulokehitys on kulutusta lisäävää, jolloin kotitalouksien kulutus lisääntyy. Nykyhallitus tekee kasvu- ja kehittämistoimia mm.pääomittaa Fingridiä niin, että sähköverkoista ei investoinnit jää kiinni Itä-Suomessa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostukset ovat merkittäviä noin 1miljardia e.

Kokonaisveroaste ei nykyhallituksen päätöksillä nouse siitä, mitä se oli vuonna 2023. Hallitus ei kiristä työn verotusta, vaan kiristykset koskevat haitta- ja kulutusveroja. Arvonlisäverojen korotuksien on todettu haittaavan kasvua mahdollisimman vähän. Pieni- ja keskituloisten verotus kevenee, jolloin ostovoima lisääntyy. Oppositiopuolueiden välillä harhaanjohtaviakin ulostuloja on tarkasteltava jokaisen kriittisesti ja selvitettävä asioiden perusteet ja taustat.

Tämän hallituksen vahvuus on nimenomaan reagoida talouden tilanteisiin nopeasti ja vastuullisesti. Tätä samaa odotetaan hyvinvointialueilta. Sopeutus- ja säästötoimenpiteet näyttävät kuitenkin kaatuvan oppositiopuolueiden viivytystaktiikkaan ja uudelleenvalmisteluesityksiin. Ei luoteta toimialajohtajiin, jotka virkavastuullaan ovat valmistelleet tiukassa taloudellisessa tilanteessa toimenpiteitä, joilla hyvinvointialueiden talouksia saadaan tasapainotettua ja palvelut alueella turvattua. Jatkuva selvittely eri työryhmissä ja päättämättömyys tuo vain lisäkuluja. Esitetään lisämäärärahaesityksiä kertomatta, mistä raha otetaan. Raha ei tule seinästä eikä tässä onnentoivotukset auta. Nämä tosiasiat pitää ymmärtää ja toimia vastuullisesti ja suoraviivaisesti. Nyt tulee pystyä tekemään päätöksiä ja saattaa niin kuntien, hyvinvointialueiden kuin valtiommekin talous tasapainoon, jotta hyvinvointivaltiomme pysyy palveluineen myös tuleville sukupolvillemme. Parhaillaan kuntien päätöksenteossa on meneillään vuoden 2025 talousarviot, joita haastavat mm. Valtiolta kunnille siirtyvä TE-palvelu-uudistus. Tulot ja menot tulee saattaa tasapainoon, tämän sanoo jo kuntalakikin.

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS 

24.9.2024

HENKINEN HUOLTOVARMUUS JA KRIISINKESTÄVYYS

Palomestari Aho kirjoitti Länsi Savo-lehdessä 18.9.2024 jokaisen suomalaisen varautumisesta. Tämä on tärkeää meidän jokapäiväisessä arjessa. Aho jätti kuitenkin mielestäni erittäin merkittävän asian huomiotta, nimittäin henkisen huoltovarmuuden. Kotimainen ruuantuotanto, hyvät huoltoyhteydet, laajat raaka-ainevarastot sekä toimiva energianjakelu pitää olla kunnossa. Näiden materialististen asioiden varjoon jää kansalaisten henkinen kriisinkestävyys. Tämä onkin monimutkaisempi ja haastavampi asia mitattavaksi. Olen tehnyt Eduskunnassa asiasta kirjallisen kysymyksen ja keskustelualoitteen, jotta tämä tiedostetaan paremmin ja asiaa pidetään esillä.

Henkisellä huoltovarmuudella tarkoitetaan kansan kriisinsietokykyä, toimintakykyä ja motivaatiota tositilanteen koittaessa. Henkinen resilienssi on ihmisen kyky sietää erinäisiä häiriötiloja arjessa sekä ympäristössä. Henkinen huoltovarmuutemme tila ei ole optimaalinen. Suomalaisten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja vaikkakin tilastoissa maanpuolustustahto on Euroopan korkeinta, niin onko mielemme kyky aidosti sitä samaa luokkaa? Mielenterveysongelmat tulee ottaa vakavasti ja korjata nimenomaan niiden juurisyitä. Mielenterveydellinen tasapaino on suorassa yhteydessä kykyyn sietää kriisejä ja uhkia. Ilman tasapainoista mielenterveyttä on haasteellista varautua, ennakoida ja toimia turvallisuutta ja perustoimintoja uhkaavissa kriisitilanteissa, jotka voivat nopeastikin tulla eteen.

On tärkeää tiedostaa ja tehdä toimenpiteitä siihen, miten voimme vahvistaa kansamme kykyä sietää erinäisiä kriisejä ja sitä kautta vahvistaa henkistä huoltovarmuutta. Henkiseen huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomio ja varauduttava kansalaisia kouluttaen, opastaen ja ohjaten. Tätä asiaa tulee tarkastella vastuullisesti kunnissa ja hyvinvointialueilla poikkihallinnollisesti ja myös yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS

12.9.2024

OMAISHOITAJA, OLET TÄRKEÄ!

Omaishoito on erittäin arvokas osa suomalaista palvelujärjestelmää. Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, joilla tuetaan omaishoitajia, heidän yhdenvertaisuuttaan ja jaksamistaan. Yhteiskunnan näkökulmasta omaishoidon tukeminen on kannattavaa. Omaishoidolla saavutetaan merkittävä säästö julkisissa menoissa, siksi ilman omaishoitajia yhteiskuntamme sosiaali- ja terveydenhoito kaatuisi.

Omaishoidon merkitys korostuu yhä enemmän väestön ikääntyessä. Lisäksi on huomattava määrä läheistään hoitavia omaisia, joilla ei ole sopimusta. Sopimusomaishoitajia on 50000.

Omaishoidon kehittämiseksi on tehty paljon hyvää työtä. On tärkeää että omaishoitajia arvostetaan. Hyvinvointialueilla on yhtenäistetty omaishoidon myöntämisen perusteita. Hyvinvointialueiden välillä on toki vielä myös eroavaisuuksia, jotka tulee saattaa kansalliseksi tasoksi. Omaishoidon kehittämiseksi on käynnistetty kansallinen ohjaus, jonka tarkoituksena on yhteneväiset kansalliset myöntämisperusteet ja käytänteet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt selvityksen, jonka tarkoituksena on saada kokonaiskuva maamme omaishoidosta, kuten myöntämisperusteista, omaishoidon vapaiden järjestelyistä, omaishoidon tuen väliinputoajista ja sekä muusta tuen tarpeesta. Tarkoituksena on uudelleen tarkastella omaishoidon palkkion ja korvauksen suuruus.

Vaikka läheisen hoitaminen on palkitsevaa ja omaisille omassa kodissaan paras vaihtoehto, on omaishoitajan kokonaistilanteessa pidettävä huoli. Omaishoitajan jaksamisen tukeminen on tärkeää ja tunnistaa tilanteet, jolloin omaishoito ei ole järkevää. Omaishoitajat pitävät aivan liian vähän lakisääteisiä vapaitaan. Niiden järjestämismahdollisuuksista ei tule karsia, sillä omaishoito on ympärivuorokautista hoivatyötä ilman vapaita. Kotiin tuleva perhehoitaja ja lyhytaikainen mahdollisuus vapaaseen asioiden hoitamiseksi on ehdottoman tärkeä vaihtoehto, sillä kaikki eivät saa hoidettavaa laitoksiin vapaiden ajaksi. Kiertävä perhehoito tulee mahdollistaa omaishoitajille maksutta.

Hyvinvointialueiden on järjestettävä omaishoitajille terveystarkastuksia, valmennusta ja koulutusta. Omaishoitoa tullaan kehittämään hanketyöryhmän avulla. Omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen kohdennetaan 6,5milj.e vuonna 2025. Toimintamallien kehittäminen ja hyvät käytänteet sekä jo olemassaolevien hyvien toimintamallien ja -tapojen jakaminen on merkityksellistä. Tavoitteena on vahvistaa omaishoitajien yksilöllistä tukea erilaisissa tilanteissa . On tarpeellista tunnistaa ja tukea niitä omaishoitajia, jotka ovat jääneet tukien ulkopuolelle. Tarvitaan uusia käytänteitä varsinkin työssäkäyvien omaishoitajien tukemiseen.

Omaishoitajat ja heidän arkensa tulee olla koko ajan esillä; emme unohda heitä. Järjestöjen ja yhdistysten yhdessä hyvinvointilalueiden kanssa tulee keskittyä vahvaan ja vaikuttavaan toimintaa omaishoitajien hyvän elämän tukemiseksi. Myös vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli on arvokasta vartaistukena.

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS

26.8.2024

ETELÄ-SAVON RAITEITA KEHITETTÄVÄ

Tiestön kuntoon on tänä kesänä satsattu ja uutta asfalttia ollaan saatu Etelä-Savoon satoja kilometrejä. Myöskin siltoja ja liittymiä on korjattu turvallisemmaksi. Suunnitteilla on monia tiehankkeita, jotka mahdollistavat teollisuuden, puutavaran ja asumisen paremman saavutettavuuden.

Etelä-Savoon on tulijoita myös raiteilla. Junan suosio kulkuvälineenä kasvaa. Heikot tieto- ja viestintäyhteydet junassa aiheuttavat haasteita etätyöntekijöille. Tähän tehdään perusparannuksia ja radanvarsiyhteyksien vahvistamista. Kattava valokuituverkko tukee monipaikkaista asumista ja työskentelyä ja on edellytys kattavien mobiiliverkkojen ja digitaalisten palvelujen hyödyntämiselle. Savon radan parantamis-ja kehittämistoimenpiteisiin, matka-ajan lyhentämiseen ja tavaraliikenteen sujuvuuteen on valtion rahoitusta. Myöskin poikittaisliikenne esim. Savonlinna-Pieksämäki välillä on huoltovarmuuden ja teollisuuden logistiikan parantamiseksi käynnistettävä. Tavaraliikenteen kuljetukset ovat kasvaneet kaikilla rataosuuksilla Venäjän hyökkäyssodan ja siitä seuranneiden pakotteiden vuoksi.

Haluan nostaa esille myös junan pysähtymisen Haukivuorella. Junathan pysähtyvät Haukivuoren asemalla odottaakseen yksiraiteisella radalla vuoroaan, mutta siihen ei voi matkustajat nousta tai jäädä pois. Tämä asia on saatava toimimaan, sillä ei ole mitään järkeä, että haukivuorelaiset ajavat Pieksämäelle tai Mikkelin saavuttaakseen junamatkailun.

Pieksämäen asema on merkittävä ratojen risteyspaikka. Aseman kautta kulkee noin 800 matkustajaa päivässä. Aseman ratapiha on valmistumassa, joka on parantanut esteettömyyttä, valaistusta ja raiteiden uusimista.

Kehitettävänä ja tarkasteltavana asiana esitän alueemme matkailun parantamiseksi auton mukaan ottamisen junaan. Tarvitsemme Etelä-Savoon jollekin asemalle autojunan lastausrampin. Tämä mahdollistaisi vapaa-ajan asukkaiden paremman liikkumisen. Meidän on käynnistettävä kaikki pienetkin toimenpiteet alueemme elinvoiman kehittämiseksi ja saavuttamiseksi.

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS

16.8.2024

EI ELOISAA PRIDE-KAMPANJOIHIN

Länsi-Savo uutisoi 13.8. nettilehdessä ja 14.8. paperilehdessä Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan aluehallituksen maanantain 12.8. kokouksen päätöksistä Eloisan osallistumisesta Pride-kampanjoihin.

Olimme kokouksessa sitä mieltä, että viestintäpäällikön sijaisen 14.6. tekemä päätös korvata Eloisan vihreä logo sosiaalisessa mediassa Pride-lipun väreillä Helsinki Priden aikana 24.–30.6. on Eloisan hallintosäännön vastainen. Äänestimme myös sen puolesta, ettei Eloisan pitäisi jatkossa osallistua Pride-ideologiaan.

Aluehallitus päätti 12.10.2022 Eloisan visuaalisesta ilmeestä ja tunnuksen väreistä. Eloisan hallintosäännön mukaan hyvinvointialueen viestintää ja tiedottamista johtaa aluehallitus. Näin ollen viestintäpäällikön sijaisella ei ollut oikeutta muuttaa Eloisan tunnuksen värejä.

Mielestämme hyvinvointialueen ei julkisena toimijana pidä lähteä mukaan sellaisiin kampanjoihin, jotka selkeästi jakavat kansalaisia ja eivät liity suoraan hyvinvointialueen tehtäviin. Pride on äärimmäinen esimerkki kansalaisia jakavasta ideologiasta.

Eloisan osallistumista Pride-kampanjoihin perustellaan viestinnän strategisissa linjauksissa erilaisten ihmisten, niin asiakkaiden kuin työntekijöiden yhdenvertaisuuden edistämisellä. Pride-ideologissa ei mielestämme ole kuitenkaan kyse yhdenvertaisuudesta, vaan aivan muusta. Kyse on poliittisesta kampanjasta, joka sulkee pois luonnontieteellisiä tosiasioita ja vastustaa kristillistä ihmiskuvaa, jonka varaan myös Suomen hyvinvointi on pitkälti rakennettu.

Mitä Pride on? Pride-tapahtuma kertoo olevansa ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon asialla. Nämä ovat hyviä, luovuttamattomia arvoja, jotka nousevat kristillisestä ihmiskuvasta. Tällaista ihmisarvoa on syytäkin puolustaa. Myös yhdenvertaisuus terveydenhuollossa on itsestäänselvyys ilman erillisiä kampanjoita.

Pride-ideologia kuitenkin murtaa perinteistä perherakennetta, lapsen oikeutta äitiinsä ja isäänsä sekä omaan synnynnäiseen sukupuoleensa. Pride-tapahtumilla edistetään biologiselle todellisuudelle vieraita lakihankkeita sukupuolen moninaisuudesta, lasten transhoidoista sekä äitiyden ja isyyden korvaamisesta sukupuolineutraalilla vanhemmuudella.

Pride-julistuksista huolimatta vain mies ja nainen voivat yhdessä saada lapsia. Lisäksi suuri osa suomalaisista pitää avioliittoa edelleen vain yhden miehen ja yhden naisen välisenä liittona. Toisinajattelijat, vaikkapa kristilliseen ihmiskuvaan tai sukupuolen käsityksessään luonnontieteeseen nojautuvat, leimataan foobikoiksi tai vihaajiksi. Näin ollen Pride-liike pikemminkin kaventaa sanan- ja uskonnonvapautta, jotka myös ovat perus- ja ihmisoikeuksia.

Pride-tapahtumia järjestävät Suomessa Setan jäsenjärjestöt sekä erilliset Pride-yhteisöt ja yhdistykset sekä yritykset. Setan hallitusohjelmatavoitteena vuoden 2023 eduskuntavaaleissa oli muun muassa mahdollistaa sukupuolen juridinen vahvistaminen alaikäisille, lisätä kolmas juridinen sukupuolikategoria sekä vahvistaa lainsäädännössä lapselle useampi kuin kaksi juridista vanhempaa sateenkaari- ja monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuuden takaamiseksi.

Hyvinvointialue ei voi missään muodossa tukea edellä mainittua toimintaa. Me emme voi hyväksyä näitä Pride-tapahtumien ajamia Setan hallitusohjelmatavoitteita Eloisan viestintästrategian arvojen mukaisiksi. Strategian missioksi on otettu "Myö yhessä – Terveyttä ja turvaa Etelä-Savossa". Suomen lipun käyttö yhdistää, Pride-lippu ja Setan tavoitteet jakavat kansaamme – myös Etelä-Savossa.

Jouni Koskela, Janne Laine, Jaana Strandman

Kirjoittajat ovat Eloisan aluehallituksen jäseniä ja aluevaltuutettuja. Koskela on savonlinnalainen kristillisdemokraattien aluevaltuutettu, Laine savonlinnalainen keskustan aluevaltuutettu ja Strandman mikkeliläinen perussuomalaisten aluevaltuutettu.

9.8.2024

AMPUMARADAT TURVAAVAT AMPUMATAITOA JA HUOLTOVARMUUTTA

Syksyinen metsästyskausi lähenee ja metsästäjät hiovat omia ampumataitojaan ampumaradoilla. Yhdistysten/seurojen ylläpitämiä ampumaratoja on Suomessa 670 kappaletta. Ampumaratoja käyttävät metsästäjien lisäksi ampumaurheilijat, ampumaharrastajat, varusmiehet, reserviläiset, ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten tulli, poliisi ja rajavartiolaitos. Kaikki ampumaharjoittelu tukee maanpuolustusta.

Ampumaratojen tarve on ilmeinen ja niillä on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Koko Suomi tulee pitää ampumaratojen suhteen saavutettavana. Aseen hallussapitoluvan haltijoita on Suomessa arviolta noin 670 000 ja lupia yhteensä yli 1,5 miljoonaa. Ampumaratoja tarvitaan, jotta ammuntaa harrastavilla ja työssään mahdollisesti sitä tarvitsevilla on mahdollisuus ampua ja kehittää taitojaan ja täyttää lakisääteiset velvoitteet valvotuissa, turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Lisäksi on erityisen tärkeää huoltovarmuuden osalta, että suomalaiset vapaaehtoiset pystyvät ylläpitämään ampumataitojaan laajalla ampurataverkostolla.

Hallitus pyrkii nostamaan ampumaratojen määrän vuosikymmenen loppuun mennessä noin tuhanteen. Tämä tarkoittaa olemassa olevien ratojen toiminnan turvaamista, ratakapasiteetin lisäämistä sekä monipuolistamista ja uusien perustamista. Tämä vaatii onnistuakseen lupien uutta sujuvampaa katsantoa erityisesti ympäristökriteerien, kustannuksien ja lupamaksujen osalta sekä mahdollisia lainsäädäntömuutoksia.

Maakunnallisella tarkastelulla on tunnistettu alueita, joissa uudelle ampumaradalle/ampumaurheilukeskukselle on selkeä tarve. Kouvolan Yrtinkankaan ampumaratahanke on yksi alueen merkittävimmistä. Se tuo ammuntaharrastuksen aivan uudelle tasolle monipuolisuudellaan ja kansainvälisyydellään sekä merkittävänä elinvoiman tuojana. Yrtinkankaan hanke tulee viedä yhteistyötahojen kanssa eteenpäin napakasti.

9.8.2024

Jaana Strandman

Kansanedustaja, PS

Metsästäjä

25.7.2024

UUTTA ASFALTTIA KUMIPYÖRILLE

Varmasti meistä jokainen tielläliikkuja on huomannut tietyömaat ja uudet asfaltoidut ajoväylät. Nykyhallitus panostaa Suomen tiestöön laajasti ympäri Suomen. Liikenne- ja viestintäministeri Ranteen olemme saaneet vierailulle Etelä-Savoon viimeisen vuoden aikana pari kertaa ja panostus tiestöön on mittava. Olemme voineet esitellä tiestökohteitamme ja tehdä vahvaa edunvalvontaa, joka näkyy.

Tiestön merkitys Suomessa on kiistaton. Me olemme pitkien etäisyyksien maa ja suomalaiset tuotteet kulkevat kumipyörillä. Erityisesti Etelä-Savo tarvitsee tiestön peruskunnon parannusta. Me olemme Suomen metsäisimpänä maakuntana yksi parhaimmista metsäteollisuuden alueista. Me tarvitsemme logistiikan kannalta välttämättömät tiestön kunnostukset, jotta meille tärkeä puu kulkee ja jalostuu. Yrityksiemme kilpailukyky on merkityksellistä, jotta pärjäämme kilpailussa tässä hetkessä, että huomisessa. Maataloutemme ja huoltovarmuutemme turvataksemme teiden ja myös alemman tieverkoston tulee olla ajokunnossa. Tärkeää on myös runsaan ja koko maakuntaa täyttävän vapaa-ajan asutuksemme ja matkailun saavutettavuus. Suomen toiseksi suurimpana mökkialueena tiestön kunto korostuu. Tiehankkeet myös lisäävät turvallisuutta ja hälytysajoneuvojen parempaa tavoitettavuutta sekä nopeutta.

Tieinfrastruktuuri on yksi valtion keskeisistä vastuualueista. Sen kunto heijastaa suoraan tavaroiden ja ihmisten liikkuvuuteen. Se myös symboloi moottorikulkuneuvojen kanssa tietynlaista vapautta. Vapautta kulkea vapaasti ja helposti ympäri koko tasavallan. Tämä hallitus panostaa mittavasti tiestön kuntoon ja ottaa kiinni pitkään kasvanutta tiestön korjausvelkaa.

Jaana Strandman

Kansanedustaja, PS

28.6.2024

YLEN RAHOITUS LEIKKURIIN JA PERUSTEHTÄVÄ TARKASTELUUN

Meistä jokainen maksaa verotuksessaan Yle-veroa. Mitä sillä saamme vastineeksi? Asia on meille kaikille suomalaisille veronmaksajille tärkeä, sillä YLE on suomen valtion yhtiö, jonka perustehtävä on . Toteuttaako YLE perustehtäväänsä kilpailullisella kentällä vääristämättä koko markkinaa?

Ylen budjetti on vuositasolla noin 600miljoonaa euroa. YLE:n rahoituksen leikkaukset ovat esillä, sillä maamme talouden tilanne on haastava. Velkasuhteemme kasvaa ja silloin myös YLE.n tilanne valtion yhtiönä on tarkasteltava kriittisesti. Ylen on osallistuttava säästötalkoisiin ja tehostettava toimintaansa. Ylellä on lähes 3000 työntekijää ja esim. Toimitusjohtajan vuosipalkka on reilut 340000e.

Perussuomalaiset haluavat kantaa vastuuta maamme taloudesta ja Ylen osalta tämä tarkoittaisi 140milj.euron leikkausta. Leikkauksen syynä on, että Ylen rahoitus nykymuotoisena on koko Pohjoismaiden ja maailman kärkeä suhteutettuna maan väkilukuun. Haasteellista on myös se, että YLE:n rahoitus kasvaa nyt indeksikorotuksilla nopeammin kuin YLE-veron tuotto. Valtion omista

Rohkenen kritisoida myös Ylen ohjelmatarjontaa. Yle tuottaa yleishyödyllisyydeltään kyseenalaistettavaa materiaalia. Esimerkiksi "Pillupäiväkirjat" tai dokumentin synnyttävästä "miehestä". Osa näistä ohjelmista ovat suurelle osaa kansasta täysin hyödyttömiä ja dokumentti synnyttävästä "miehestä" suoranaista propagandaa.

Näiden ongelmien lisäksi Yle on alkanut keräämään käyttäjiltään dataa. Datan kerääminen toimii vapailla markkinoilla tietynlaisena "maksuna", joten verovarojen lisäksi Yle kerää jo maksaneilta asiakkailta toisen maksun. Kuuluuko Ylen lainmukaisiin tehtäviin erinäisen datan kerääminen jo maksaneilta asiakkailta ja onko tämä millään tavalla eettisesti kestävää?

Eri puolueiden edustajista koottu YLE- työryhmä valmistelee parhaillaan mietintöä YLE:n tehtävistä ja rahoituksesta. Myöskin Ylen hallintoneuvosto päivittää syksyn kuluessa strategiaansa. Paikallaan olisi tarkastella myös Yle-laki.

26.6.2024

Jaana Strandman

Kansanedustaja, PS

13.5.2024

SUOMI LIIKKEELLE JA TOIMINTAKYKY KUNTOON

Maamme nykyhallitus on käynnistänyt Suomi Liikkeelle -ohjelman kaiken ikäisten suomalaisten toimintakyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelmassa on runsaasti toimenpiteitä, jotka tähtäävät liikunnan ja urheilun vahvistamiseen.

Poikkihallinnollisen ja valtioneuvostotasoisen Suomi Liikkeelle -toimintakykyohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Ohjelmaan on luvassa rahoitusta 80 miljoonaa euroa hallituskauden ajan eli 20milj.e vuositasolla.

• Liikkumattomuuden hintalappu on 3,2 miljardia euroa. Jo pienikin arjessa tapahtuva valinta esim. Portaiden nousu hissin sijaan on tärkeä ja vaikuttaa toimintakykyyn. Liikkumattomuuden haastetta ei ratkaista pelkästään rahalla vaan kansaamme tulee juurruttaa liikkumisen tahto ja into. Jo puolen tunnin kävely päivittäin vahvistaa kuntoamme. Strandman kannustaa liikunnanohjaajana ja opettajana.

• Kannustaminen ja liikunnallisen elämäntavan opastaminen esimerkein lapsiperheissä ennustaa tulevaisuuden aikuisten toimintakykyä. Liikkumisella on vahva yhteys mielenterveyteen, jonka vuosittaiset kustannukset ovat reilut 11 miljardia euroa.

Vuonna 2024 rahoitusta kohdennetaan muun muassa Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -toimintaan, liikuntaneuvonnan laajentamiseen, innovaatioihin ja kokeiluihin sekä lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen, liikunnan ja toimintakyvyn lisäämiseen osaksi kutsuntojen sisältöä ja elintapaohjauksen vahvistamiseen hyvinvointialueilla.

16-kohtainen Suomi Liikkeelle -ohjelma sisältää toimia vauvasta vaariin. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen nousee perusopetuslakiin, ja liikunta tulee mukaan ammatillisten tutkintojen perusteisiin. Päiväkoti- ja koulupäivien sekä koulumatkojen liikunnallistamista vahvistetaan. Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen lisätään osaksi kutsuntojen sisältöä. Ikäihmisten toimintakykyä edistetään selvittämällä mahdollisuutta subjektiiviseen ulkoiluoikeuteen.

Hallitus aikoo selvittää mahdollisuuksia tukea liikuntaa verotuksen keinoin. Lisäksi hyvinvointialueita palkitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä ennaltaehkäisystä kasvattamalla hyte-kertoimen painoarvoa. Parhaat toimintatavat valtakunnallisista liikunnan edistämisohjelmista eli Liikkuvat-kokonaisuudesta ja Harrastamisen Suomen mallista vakiinnutetaan. Lasten ja nuorten harrastesetelin käyttöä lisätään. Myös liikunnan vapaaehtoistyö halutaan turvata.

Huippu-urheilun osalta hallitus edistää urheilijoiden kaksoisuraa, vahvistaa urheiluyläkoulujen, toisen asteen urheiluoppilaitosten ja huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen asemaa sekä vakiinnuttaa ammatillisten urheiluoppilaitosten rahoituksen. Lisäksi hallitus korjaa urheilijoiden sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvan puutteita sekä urheilijaeläkejärjestelmän valuvikoja.

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS

Liikunnanohjaaja ja -opettaja

25.4.2024

OIKEITA VASTAUKSIA PISATULOKSIIN

Eduskunnassa analysoimme parhaillaan PISA-tuloksia. Kuulemme tutkijoita ja asiantuntijoita ja muodostamme käsitystä, millaisia päätöksiä tarvitsemme, jotta suomalaisten lasten ja nuorten osaaminen saadaan maailman huipputasolle jälleen.

Suomen osalta Pisa-tulokset ovat olleet dramaattisen laskevat lukutaidon, luonnontieteiden ja matematiikan osalta. Koulutuksen arvostus ja merkitys on laskussa. Meillä on entistä enemmän eritasoisia oppilaita ja koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Erot voivat olla jopa 2 kouluvuoden tasoa. Suomi on menettänyt osansa kansainvälistä huippuosaamista tuottavana maana. Selkeästi on pystytty osoittamaan myös, että oppilaan perhetausta on yhteydessä oppimistuloksiin. Itseohjautuvuudessa ja digitaalisuudessa ei ole huomioitu lapsen ja nuoren kehitystasoa ja kykyä toimia laitteiden kanssa.

Perusopetus tarvitsee uudistuksen, jossa keskitytään perusasioihin: koulurauhaan, rutiineihin, perustaitojen oppimiseen, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, koulupolun sujuvuuteen sekä oppimisen tukeen yksilöllisesti. Kännyköitä käytettäisiin vain oppimiskäytössä tarkasti rajattuna.

Haluan nostaa esiin myös koulun toimintakulttuuriin, jossa tullee keskittyä vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen, ennakointiin, noudattamaan rutiininomaista päiväohjelmaa ja luomaan itsetunnolle vahvat elementit. Perusopetuksen laatukriteerit tulee päivittää ja opetussuunnitelman mukaista opetusta ja koulujen toimintaa tulee valvoa.

Opettajankoulutukseen tulee lisätä erityispedagogisia taitoja, psykososiaalisia aineita ja rohkeutta kohdata kodin ja perheiden haasteita. Myös tutkimuksien kokoaminen yhteen ja kokonaisuuksiksi vaatii yhteistyön tiivistämistä.

Monet toimenpiteet oppimisen ja osaamisen parantamiseen ratkeavat toimintatapoja muuttamalla ja keskittymällä perustehtävään. Nykyhallitus satsaa 50milj. Tasa-arvorahoitukseen, jolla palkataan lisää opetushenkilöstöä kouluihin. Myöskin oppimisen tuen uudistus etenee ja kolmen viikkotunnin lisääminen koulutyöhön 200milj.euron panostuksella. Kolme tuntia lisätään laskemisen, lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen ala-koulussa. Oppimisen tuen uudistuksessa on tarkoitus keventää opettajien hallinnollista työtä ja keskittyä lapsen ja nuoren yksilölliseen ohjaukseen.

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS

Sivistysvaliokunnan jäsen

11.2.2024

SUOMEN TALOUS KURIIN

Suomen velkasuhde on jo yli 70 prosenttia, ja EU on huomauttanut maatamme tästä jo vuonna 2020. Suomi on Euroopan seitsemänneksi velkaisin maa. Valtionvelka on reilut 153miljardia euroa eli jokaista suomalaista kohden 27300e. Pelkkiin velan korkoihin menee 3,2miljardia e/vuodessa.Tähän maamme velkaantuneisuuteen syynä ei ole Ukrainan sota tai korona, sillä monet muut maat ovat onnistuneet velkasuhteen pienentämisessä näistä kriiseistä huolimatta.

Olemme eläneet yli varojemme ja samaan aikaan emme ole onnistuneet tekemään kasvua. Nyt tarvitaan valitettavasti leikkauksia ja sopeutuksia, jotta maamme pysyy hyvinvointivaltiona ja voimme turvata jatkossa peruspalvelut.

Media- ja oppositio ovat sumuttaneet kansalaisia siitä, että köyhiltä viedään. Tämähän ei pidä paikkaansa. Vain vajaa 3 prosenttia väestöstä kuuluu niihin, joiden tulot laskevat noin 10 prosenttia. Puolet väestöstä saa lisää ja 36 prosentilla tulot eivät muutu. Lisäksi 400 miljoonaa euroa tulee työ- ja lapsivähennystä. Opiskelijoiden tilanne Suomessa on kokonaisuus tarkastellen moniin muihin maihin verrattuna hyvä. Eläkeläisten taloudelliseen tilanteeseen nykyhallitus ei ole tehnyt leikkauksia.

Erityisen arvokasta on se, että valtiovarainministeriö on nyt ryhtynyt vahvasti ohjaamaan muun muassa hyvinvointialueita. Edellisen hallituksen hyvinvointialueiden rahoituslain järkyttävää kustannuksien nousua tämä nykyhallitus alkaa nyt siivoamaan.

Myöskin valtionhallintoon on kohdistumassa sopeutumistoimenpiteitä, jolloin toimintakulttuurimme suoraviivaistuu ja byrokratian rattaat kevenevät. Kehitysapuleikkaukset tulee ottaa tarkasteluun uudelleen, sillä asiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen ja oman maan kansalaisten asiat tulee hoitaa ensin.

Talouskasvumme on todella kitukasvuista, vain 1—2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tarvitsemme reippaita uudistuksia yrittäjyyden kautta talouskasvuun, ja niihin nykyhallitus tekee merkittäviä satsauksia. Työn tuottavuuden tulee kasvaa. Sosiaaliturvaan tehtävät sopeutukset ja tuloverotuksen keventäminen pieni- ja keskituloisille luovat kannustimet työnteolle. Vain yritteliäällä työllä voimme turvata hyvinvointivaltiomme peruspalvelut kaikille suomalaisille. Kasvua tarvitaan nimenomaan tuottavalle yksityiselle puolelle yritysten kautta. Jo pelkästään ensi vuonna saadaan työllisyyttä nostettua 60 000 työllisellä. Nykyhallitus tulee tällä hallituskaudella oikaisemaan valtion taloutta, mutta tämä vaatii pitkäjänteisyyttä seuraaviltakin hallituskausilta.

Tämä vaatii myös meiltä kaikilta kansalaisilta asennetta ja yhteistä tahtotilaa puolustaa maamme hyvinvointia. Sosiaaliturvalla elämisen on loputtava. Kaikkien työkykyisten tulee ryhtyä töihin, ja työnteon tulee olla kannattavaa ja kannustavaa, ja tästä tämä hallitus pitää huolen kaikilla päätöksillään. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2023 lopussa reilut 264000 henkilöä ja samaan aikaan meillä on monilla aloilla työvoimapula. Tämä yhtälö tulee ratkaista.

Jaana Strandman

Kansanedustaja

Kaakkois-Suomi

23.1.2024

VELKALAIVAN KÄÄNTÄMINEN VAATII SOPEUTUKSIA JA LEIKKAUKSIA

Suomi on Euroopan seitsemänneksi velkaisin maa. Valtionvelka on reilut 153miljardia euroa, eli jokaista suomalaista kohden häkellyttävät 27 300e. Velkasuhde on 70 % suhteessa bruttokansantuotteeseen ja jopa EU on huomauttanut meitä tästä asiasta. Pelkkiin velan korkoihin menee 3,2miljardia e/vuodessa. Tähän velkaantuneisuuteen syynä ei ole Ukrainan sota tai korona, vaan holtiton rahojen tuhlaus. Olemme eläneet yli varojemme ja samaan aikaan emme ole onnistuneet tekemään kasvua. Tämä hallitus siivoaa nyt edellisen hallituksen järkyttävää rahojen tuhlausta. Tämä tarkoittaa, että tarvitsemme välttämättömiä leikkauksia ja sopeutuksia, jotta maamme pysyy hyvinvointivaltiona ja voimme turvata jatkossakin peruspalvelut. Peruspalveluiden turvaamiseksi on priorisoitava valtion menoja. 

Valtiovarainministeriö on ottanut vahvan ohjauksen hyvinvointialueiden rahoitukseen. Kehitysavusta tullaan hallituskauden aikana leikkaamaan 250 miljoonaa vuodessa eli n. miljardi yhteensä. Kehitysapuleikkaukset tulee ottaa kuitenkin uudelleen tarkasteluun, sillä leikattavaa löytyisi vielä lähes 700 miljoonan euron edestä vuosittain, Ylen budjetista puhumattakaan. Perussuomalaiset ovat esittäneet Ylen vajaan 500milj.euron budjetin supistamista 144milj.eurolla. Hallitus toteuttaa välttämättömien leikkausten lisäksi myös tarvittavat uudistukset. 

Yrittäjyys, työnteko ja tuottavuus ovat hallituksen toimien keskiössä. Esimerkiksi pieni- ja keskituloisten työnverotusta tullaan laskemaan ja hallitus tulee tukipolitiikallaan lisäämään työllisten määrää jopa 60 000 henkilöllä. Valtion talouden alijäämä on pakko oikaista ja tämä vaatii myös meiltä kaikilta kansalaisilta asennetta ja yhteistä tahtotilaa puolustaa maamme hyvinvointia. Sosiaaliturvalla elämisen on loputtava. Kaikkien työkykyisten tulee ryhtyä töihin, ja työnteon tulee olla kannattavaa ja kannustavaa, ja tästä tämä hallitus pitää huolen kaikilla päätöksillään.

Jaana Strandman 

Kansanedustaja PS

Kaakkois-Suomi

19.1.2024

Sairaalajärjestely Etelä-Savon hyvinvointialueella

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on tehnyt esityksen maamme sairaalaverkosta. Etelä-Savon osalta tämä tarkoittaisi sitä, että alueella on vain yksi keskussairaala, jonka tulevaisuus on sekin epävarma. Esitys on kaksivaiheinen, jonka toisessa vaiheessa keskussairaala muuttuisi akuuttisairaalaksi, jossa ei olisi synnytyksiä ja kirurgiaa. Tätä Etelä-Savon asukkaat ei kestä, eikä tätä tule hyväksyä. Suomessa harvaanasuttuna maana ei voida keskittämistä tehdä pelkästään Etelä-Suomen ja yliopistosairaaloiden ehdoilla. Työryhmän esitys on virkahenkilöiden näkemys ja nyt esitys on analysoitava erilaisten vaikutusten arvioinnilla.

Kirurginen koulutus on muuttunut. Niinsanottu yleiskirurgia on hävinnyt yliopistosairaaloiden ajamana. Aikaisemmassa kirurgisessa koulutuksessa erikoistuttiin ensin yleiskirurgiaan ja sen jälkeen erikoistuttiin suppealle erikoisalalle kaksi vuotta. Nyt koulutuksessa erikoistutaan suoraan suppealle erikoisalalle yleiskirurgian osaamisen jäädessä ohueksi. Kirurgisen päivystyksen järjestäminen on tämän vuoksi keskussairaalatasolla haasteellista. Jotta kirurginen päivystys voidaan nykytasolla järjestää tulee sairaalassa olla paikalla kirurgian poliklinikkapäivystäjä ja osastopäivystäjä ja lisäksi pitää olla kaksi takapäivystäjää (pehmytosakirurgia ja ortopedian sekä traumatologia)puolen tunnin varoajalla. Tämä toimii tällä hetkellä Mikkelin keskussairaalassa. Lisäksi Mikkelissä on ollut saatavissa hätätyönä muitakin päivystäjiä kollegiaalisin perustein.

Mikkeliin tulee saada laajan päivystyksen sairaalastatus sen turvaamiseksi, että kaikki sairaalatoiminnot säilyvät synnytyksistä kirurgiaan. Kirurgian päivystystä tällä konseptilla ei ole mahdollista järjestää Savonlinnan keskussairaalassa. Savonlinnassa tulee olla 24/7 yleislääkäri-ja sisätautipäivystys. Sairaalakeskustelussa tulee nostaa esille myös Pieksämäen tilanne. Pieksämäellä tulee olla 24/7 terveyskeskussairaala.

Perusterveydenhuolto tulee yrittää järjestää mahdollisimman moneen kuntaan. Tämä tarkoittaa parempaa organisoimista ja uudenlaisten palvelujentuottamista. Työterveyshuolto on rapauttanut perusterveydenhuollon. Tällä hetkellä terveitä ihmisiä ylihoidetaan ja sairaita alihoidetaan. Perusterveyden- ja työterveyshuollon resursseja tulee jatkossa yhdistää.

Ostopalvelulääkärijärjestelmästä pitää päästä mahdollisimman nopeasti eroon ja tähän ministeriöstä on tulossa toimenpiteitä ja ohjausta. Suomessa ei ole todellista lääkäripulaa, vaan kyse on siitä, että osa lääkäreistä ei tee kokopäivätyötä. Lisäksi monet lääkäreistä ei halua asettua kasvukeskusten ulkopuolelle.

Tapani Liukkonen

Lääketieteen tohtori ja kirurgi, Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu PS

Jaana Strandman

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen, Kansanedustaja PS

5.12.2023

HYVINVOINTIALUEEN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ON OSALLISTUTTAVA SÄÄSTÖTALKOISIIN

Laki hyvinvointialueesta mahdollistaa alueiden ottaa käyttöön ryhmärahan, jolla asukkaiden osallisuutta päätöksentekoon ja hyvinvointialueen asioihin vahvistettaisiin.Etelä-Savon hyvinvointialueella ryhmärahaa on vuonna 2023 maksettu 5000e/aluevaltuutettu eli yhteensä 295000e. Olen jo vuosi sitten talousarviokäsittelyn yhteydessä esittänyt, että ryhmärahaa ei oteta käyttöön, jolloin esitykseni hävisi äänestyksessä. Esitykseni johdosta ryhmärahaa ei onneksi kirjattu hallintosääntöön, mikä oli erittäin tärkeää eli nyt siitä päätetään erikseen vuosittain talousarvion yhteydessä. Eri puolueet ovat palkanneet rahalla mm. Sihteereitä. Onko tämä yhteisten veroeurojen vastuullista käyttöä tässä taloudellisessa tilanteessa? Mielestäni ei ole. Perussuomalaiset ovat olleet ainoa puolue, joka ei ole ryhmärahaa käyttänyt euroakaan. Perussuomalaiset ovat kaikki kansalaistapaamiset tarjoiluineen Etelä-Savon alueella hoitaneet omasta pussistaan ja kiertäneet ahkerasti kuulemassa kuntalaisia. 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 4.12.2023, että ryhmärahaa maksetaan edelleen tulevana vuonna 90000e. Tulen uusimaan tulevassa aluevaltuuston kokouksessa 11.12.2023 esitykseni ryhmärahan poistosta. Samalla tulen esittämään, että luottamushenkilöiden kokouspalkkiot ja vuosipalkkiot tullaan puolittamaan. Palkkiot ovat kaksikertaisia kuntien palkkioihin nähden. Myöskin lautakuntarakennetta tulee tarkastella uudelleen, jotta hallintoa saadaan keveämmäksi.

 Perustelen esitystäni ryhmärahasta edelleen sillä, että tämä on verorahojen väärinkäyttöä ja puoluetukea, johon hyvinvointialueen Eloisan ei tule ryhtyä. Tuo raha pitää hyvinvointialueellamme käyttää perustehtävien hoitoon, kuten vaikkapa omaishoitajien perhehoitajien mahdollistamiseksi.Etelä-Savon hyvinvointialueella asukkaiden osallisuutta tulee kehittää ja siihen on löydetty monia toimintamuotoja ilman puolueille maksettavaa epämääräistä ryhmärahaakin. 

 Jaana Strandman ps. 

Aluevaltuuston jäsen 

Kansanedustaja

16.11.2023

SUURPETOJEN KANNANHOIDOLLINEN METSÄSTYS TULEE TURVATA LAILLA

Suomen hallituksen uudessa hallitusohjelmassa metsästys on ensimmäistä kertaa kirjattuna. Metsästys on aina kuulunut ja on arvokas osa suomalaisten elämäntapaa. Metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja sen tulevaisuus turvataan. Metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä vastakkainasettelua torjutaan, eikä metsästysmahdollisuuksia kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla.Metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on tärkeä osa luonnonsuojelua ja se parantaa luonnon monimuotoisuutta. 

Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Vastuullinen ja kestävästi toteutettu metsästys on riistakannan hoitoa.EU:n ja kansallisen edunvalvonnan ja lainvalmistelun tulee turvata suden, karhun ja ilveksen metsästys. Jo aloitettua työtä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti. Viime päivinä karhujen ja ilveksien metsästykseen liittyen on tullut lupien epäämistä, joka on todella perustelematonta.

 Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää noin 2500 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvion mukaan ilveskanta on kasvanut. Karhukanta on noin 1800 yksilöä ja susikanta on 40-45 perhelaumaa, joka tarkoittaa reilua 300 sutta. Nämä lukemat ovat Suomen luontoon liian korkeita ja tämän vuoksi suurpetojen kannanhoidollista metsästystä tulee harjoittaa.

Teemme eduskunnassa seuraavien viikkojen aikana toimia ja lakivalmistelua niin, että sudenmetsästys pääsisi alkamaan tammikuussa 2024. Suurpetoja tulee metsästää, jotta lajit kestävät ihmisarkana ja lukumäärä luonnonpaikallisen sietokyvyn mukaisena. Ei voi myöskään olla niin, että pikkuoppilaille joudutaan järjestämään ylimääräisiä koulukyytejä sen vuoksi, että suurpedot uhkaavat koulumatkoilla. Viikoittain olemme saaneet lukea lammastilallisten surullisia uutisia susien hyökkäyksestä lammaslauman kimppuun tappaen koko lammaskatraan. Monet metsästäjät ovat tänäkin syksynä menettäneet kouluttamansa metsästyskoiran, uskollisen ystävänsä suden hampaisiin. Tämä ei voi jatkua näin, siksi tulen kansanedustajana yhdessä muiden hallituspuolueiden edustajien kanssa tekemään kaikkeni, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys saadaan lakiin ja haasteellinen tilanne rauhalliseksi ja turvalliseksi.

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS

Kaakkois-Suomi

3.11.2023

 Suomen mielenterveyskriisiin tarvitaan voimakeinot

Kaikkien ikäryhmien mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet huimasti. Kyseessä on merkittävä kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen pulma. Tilannetta voi kutsua jopa mielenterveyskriisiksi. Mielenterveyden ongelmat vievät yhteisiä varojamme 11 miljardia euroa vuodessa. Töissä poissaolot ovat merkittäviä. Kolmannes nuorista kokee, että työnteko on liian raskasta, meillä ei ole yksinkertaisesti varaa tähän. Meidän on aika herätä tähän ongelmaan yksissä tuumin ja puuttua tiukasti juurisyihin.

Hallitus on käynnistänyt terveyden ja hyvinvoinnin ohjelman. Tähän vuosittainen satsaus on 35 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden toimintaa tuetaan myös kansanterveysohjelman täytäntöön panolla. Mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa jatketaan. Hallitusohjelmassa on vihdoin ensimmäistä kertaa kirjattuna terapiatakuu lasten ja nuorten osalta. Neuropsykiatrisista haasteista kärsiville lapsille ja nuorille hallitus osoittaa vammaispalvelulain siirron myötä reilun 20 miljoonan euron satsauksen. Psykoterapiakoulutusta tehostetaan ja uudistetaan. Tutkimuksessa on todettu kustannusten vähenevän 20 %, jos ihminen saa tarpeeksi aikaisin psykoterapiaa.

Hyvinvointialueiden merkittävää yhteistyötä sekä järjestöjen että yhdistyksien kanssa pitää korostaa. Yhdyspintatyö oppilashuoltotyössä erityisesti tiedonsiirrossa koulujen ja oppilaitoksien kanssa on saatava lainsäädännöllisesti kuntoon. Tämä ennaltaehkäisee ja myös nopeuttaa lapsen ja nuoren asioihin puuttumista. Ennaltaehkäiseviä konkreettisia toimia matalalla kynnyksellä tulee tehdä perheiden palveluissa, nuorisotyössä, työterveydessä, lastensuojelussa ja omaishoitajien kanssa. Korostan perheiden tilannetta ja vanhemmuuden tukemista jo neuvolasta ja perhesuunnittelusta lähtien.

Olemme tässä maassa käyttäneet lähes miljardin erilaisiin mielenterveyttä edistäviin hankkeisiin. Hankkeiden vaikuttavuus on jäänyt pimentoon. Hankehärdelli tulee lopettaa ja keskittyä arjen ammattilaisten tukemiseen ennaltaehkäisevässä työssä. Mielenterveyspalvelujen vaikuttavuutta tulee arvioida ja kohdistaa tutkimusta erityisesti hoitoprosesseihin. Ihminen tulee kohdata kokonaisuutena hänen arjessaan.

Poikkihallinnollista koordinaatio-ohjausryhmää tarvitaan. YTHS ja työterveyshuolto tulee linkittää yhteen. Kumppanuutta järjestöjen ja yhdistyksien kanssa tulee toteuttaa moniammatillisesti ja tehokkaasti.

Mielenterveysongelmien syyt tulee selventää ja tunnustaa yhteiskunnassamme, jotta päästään puuttumaan konkreettisin toimin juurisyihin. Haluan nostaa esille, että kaikkea ei ratkaista rahalla vaan tarvitsemme muutoksia toimintatapoihin ja toimintakulttuuriimme kohdata erilaisista mielenterveyden haasteista kärsivät ihmiset. Syyt voivat olla perheissä, yksinäisyydessä, johtamisessa, päihteiden käytössä. Näihin haasteisiin puutumme nyt, jotta Suomemme on edelleen maailman onnellisin kansa.

Jaana Strandman

Kansanedustaja

Erityisopettaja

Kaakkois-Suomi

23.10.2023

AUTOILIJAN ASIALLA

Valtion vuoden 2024 talousarvio on käsittelyssä eduskunnassa. Talousarvio on tehty Vahvan ja välittävän hallitusohjelman pohjalle. Suomen julkinen talous on heikossa kunnossa; pelkkien velkojen korot ovat 3,2miljardia e. Talous vaatii rakenteellisia korjaustoimia, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme pysty pitämään palvelumme.

Autoilu on meille Kaakkois-Suomessa tärkeää pitkien välimatkojen maaseudulla ja myöskin elinkeinojemme suhteen välttämätöntä. Hallitus laskee poikkeuksellisella tavalla polttoaineveroa. Se on historiallista, sillä yleensä polttoaineeseen kohdistuvat verot ovat menneet vain ylöspäin. Ensi vuonna bensan ja dieselin veroale on 160miljoonaa euroa ja alennukset jatkuvat vuosittain. Tätä summaa on hyvä verrata esimerkiksi työn verotuksen alenemiseen työtulovähennyksen kautta. Se on 100milj.e. Niin sanotun solidaarisuusveron alarajan noston kustannukset ovat reilu 60milj.e.

Polttoaineveron laskun lisäksi hallituskaudella lasketaan myös autoveroa ja nimenomaan vanhemmalta bensa- ja dieselkannalta. Kaikkein oleellisin hallituksen päätös on merkittävästi pumppuhintaa nostava jakeluvelvoite eli siis biokompentin vähimmäismäärä polttoaineessa. Sitä lasketaan selvästi edellisen hallituksen jäljiltä. Ensi vuonna jakeluvelvoite ei nouse ja 2025 maltillisesti. Niinpä se ei edes hallituskauden lopussa 2027 ole siinä, missä se edellisen demari-keskustahallituksen mukaan olisi ollut jo ensi vuonna. Tämä olisi tarkoittanut jopa 40sentin bensanhinnan korotusta. Valitettavsti Suomen taloudellinen tilanne ei mahdollista tämän suurempia veronalennuksia minnekään. Maailman markkinahintojen nousu johtuu öljymaiden, kuten Venäjän ja OPEC-valtioiden tuotantoon ja vientiin tekemistä leikkauksista. Öljyn hinta on niin korkealla, että se aiheuttaa globaalilla tasolla inflaatiopaineita. Näille meistä kukaan ei ole mahtanut mitään.

Hallitus tekee suuret 250milj.euron panostukset teiden kuntoon ympäri Suomen. Kaakkois-Suomeen on tulossa tie- ja ratainvestointeja: Savonrata ja Karjalanrata sekä lukuisia tiehankkeita teollisuuden tarpeita erityisesti huomioiden. On jopa mahdollista, että onnistumme kääntämään korjausvelan laskuun. Sekin olisi historiallista.

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS

Kaakkois-Suomi

3.10.2023

KURIA JA JÄRJESTYSTÄ KOTEIHIN, KOULUIHIN JA KADUILLE

Mitä Sinulle kuuluu lapsi ja nuori? Entäpä Sinulle isä ja äiti?Miten ope voi? Näitä kysymyksiä meidän on yhdessä kysyttävä. Erityisesti on kuultava näihin kysymyksiin vastauksia ja ryhdyttävä toimiin juurisyihin pureutumalla.On aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Joka viikko saamme lukea lehdestä ja kuulla uutisista lasten ja nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Koulumaailmamme toimintakulttuuri tulee muuttaa sellaiseksi, jossa keskitytään oppijoihin yksilönä ja koulun henkiseen sekä fyysiseen ilmapiiriin. Koulujen ja oppilaitoksien tulee paneutua entistä syvemmin perusasioihin, jossa keskiössä on vuorovaikutustaitojen ja itsetunnon kehittäminen. Lapsille ja nuorille tulee opettaa, kuinka toimitaan eri tilanteissa toisten ihmisten kanssa. Tämä on myös suomalaiseen tapakulttuuriin ohjaamista. Peruskoulunsa päättäneistä on osa, jotka eivät osaa lukea, kirjoittaa ja laskea niin, että he pystyisivät ammatillisiin opintoihin. Tämän vuoksi kouluissamme tulee keskittyä näiden perustaitojen opettamiseen ja ohjaamiseen. Hallitusohjelma kohdistaa 200milj.euron pysyvän rahoituksen perustaitojen oppimiseen, tukeen ja osaamistakuuseen. Hallitus vahvistaa myös koulujen toimivaltuuksia puuttua häiritsevään käyttäytymiseen. Byrokratiaa ja pirstaleisuutta tulee karsia.

Kodeissa ja perheissä tulee keskittyä vastuulliseen vanhemmuuteen. Vanhemmuus on haastava koko elämän ajan kestävä tehtävä. Se vaatii vastuunottoa, huolehtimista,tukea ja turvaa sekä ohjausta. Neuvoloissa tulevia vanhempia tulee opastaa lapsen kasvatukseen huomattavasti tehokkaammin.

Lapsi ja nuori tarvitsee rutiinit, säännöt ja selkeät toimintavat sekä säännöllisistä perustarpeista huolehtimisen. Näitä ovat peseytyminen, ruokailut ja koulunkäynti sekä aito lapsen ja vanhemman kohtaaminen. Läsnäolo on kiinnostuneisuutta lapsen ja nuoren arjesta päivittäin; tunteista ja ajatuksista sekä niiden läpikäymistä.

"Vanhemman tärkein tehtävä on osoittaa rakkautta, rajoja ja turvallisuutta." Lapsen ja nuoren tulee saada tuntea olevansa hyväksytty, rakastettu ja luottamuksen arvoinen."

Mobiililaitteiden käyttö ja sosiaalisessa mediassa oleminen niin kodissa kuin koulussakin tulee rajata. Rajaus koskee myös aikuisia. Itä-Suomen yliopiston professori Nina Sajaniemen mukaan laitteiden käyttö haittaa aivojen kasvurauhaa, häiritsee toiminnanohjausta, joka on välttämätön tunnesäätelylle ja pitkäjänteiselle toiminnalle kuten oppimiselle.

Kasvaminen, oppiminen ja kehittyminen muodostavat kolmion, johon kuuluvat koti, koulu ja lapsi/nuori. Se kuinka tässä kolmiossa saadaan perusasiat sujumaan, vaikuttaa siihen luemmeko jatkossakin väkivaltauutisia. Jokaisella on oma roolinsa ja vastuu siitä tulee ottaa sekä luoda yhdessä selkeät rajat, joista pidetään kiinni. Tulee kohdata myös se tosiasia, että välillä tulee paha mieli ja sekin kuuluu elämään. Tunteiden oppiminen on elämänhallintaa. Kouluissa saumaton yhteinen näkemys lapsen yksilöllisen kasvun ja oppimisen parhaaksi on avain hyvään elämään.

"Haluan korostaa myös vanhaa viisautta-koko kylä kasvattaa"

Yhteiskunnassamme esiintyvä väkivaltaisuus tarvitsee kaikkien yhteisen tahdon ja toimintatavan sekä kokonaiskuvan muodostamisen, jotta ongelmiin päästään käsiksi. Nyt tulee tehdä selväksi jokaiselle se, että väkivaltaista ja vahingoittavaa käyttäytymistä ei sallita, eikä sille anneta mahdollisuuksia. Hyssyttely asian suhteen on lopetettava ja käytävä toimeen. Maamme hallitus on ottanut asian vakavasti ja valmistelee toimenpideohjelman kurin ja järjestyksen saamiseksi maahamme. Suomi pidetään turvallisena maana oppia, kasvaa ja kehittyä sekä tehdä työtä ja yrittää.

Jaana Strandman

Kansanedustaja

Kasvatustieteen maisteri

Erityisopettaja

22.9.2023

LIIKUNTA LISÄÄ TOIMINTAKYKYÄMME JA SÄÄSTÄÄ YHTEISIÄ EUROJAMME

Ylös, ulos ja lenkille! Näin kannustaa presidentti Niinistökin ja järjesti lenkkeily -tapahtuman osoittaakseen esimerkillä, kuinka tärkeää on toimintakyvyn ylläpitäminen ja liikunnan merkitys. Hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun kaikissa ikäryhmissä. Liikkumattomuuden hintalappu on maassamme lähes 4miljardia euroa UKK-instituutin tuoreiden laskelmien ja liikuntaraportin tuloksien mukaan. Kaakkois-Suomessa suorat liikkumattomuuden kustannukset ovat noin 100milj.e/vuosi: Etelä-Savossa noin 34milj.e, Kymenlaaksossa 33milj.e ja Etelä-Karjalassa 32milj.e.

Suomen kansa liikkuu liian vähän. Tämä merkittävä yhteiskunnallinen ongelma tulee ottaa valtiovallan ja hyvinvointialueiden tasolla vakavasti ja vastuullisesti sekä tavoitteellisesti. Liikkumisella on suora yhteys henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, erilaisiin kansansairauksiimme ja sitä kautta mm.työuran pituuteen. Haaste vaatii suoraviivaista, samanaikaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Toimintatapojen muutos on välttämätöntä pikaisesti. Liikuntasuositus 2,5h/viikko tulee konkretisoida jokaiselle ikäryhmälle. Hallitusohjelmassa on kirjattuna 16-kohtainen Suomi liikkeelle-ohjelma, jossa näihin haasteisiin tartutaan. Ohjelmaa toteutetaan kouluisssa ja oppilaitoksissa mm. Pihojen ja koulumatkojen liikunnallisuudella ja harrastusmahdollisuuksilla, henkilökohtaisilla liikunnanohjauksilla sekä liikuntatuntien lisäämisellä. Työmaailmassa liikunta otetaan keskeiseksi tavoitteeksi työelämän kehittämistä.

Erityisen iloinen olen hallitusohjelman kirjauksesta, jossa edistetään luonnon virkistyskäyttöä, luontomatkailua ja tunnistetaan metsästyksen, erätoiminnan ja lemmikkieläinten merkitys liikunnan lisäämisessä.

Ikäihmisille otetaan käyttöön kotitalousvähennys liikunta- ja kuntoutuspalvelujen hankintaan.Ohjelmassa selvitellään liikunnan tukemista verotuksen keinoin ja subjektiivista ulkoiluoikeutta ikääntyneille.

Valtion liikuntaneuvosto on valittu ja saan kuulua siihen varajäsenenä. Liikuntaneuvoston tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja liikuntamäärärahojen käytöstä.Haastan kaikki mukaan liikkeelle omalla tahdillaan ja muodollaan. Meidän tulee pysyä toimintakykyisinä keholtamme ja mieleltämme.

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS

Liikunnanohjaaja

Kaakkois-Suomi

Mielipidekirjoitus lehdistössä 5.9.2023 Yrittäjän päivänä

HALLITUSOHJELMA EDISTÄÄ YRITTÄJYYTTÄ JA TYÖLLISYYTTÄ

Vahvassa ja välittävässä Suomessa yrittäminen ja työnteko kannattavat ja kannustavat ja samalla luovat maakuntiin elinvoimaa. Hallitusohjelman toteuttaminen alkoi heti, kun valtiovarainministeri julkaisi budjettiehdotuksen, jossa julkista taloutta laitetaan kuntoon. Ehdotuksessa parannetaan yrittäjyyden edellytyksiä ja kannustetaan työn vastaanottoa. Uusi hallitus tunnistaa yrittäjyyden ja työelämän murroksen ja näkee uudet, monimuotoiset yrittäjyyden muodot sekä yksinyrittäjyyden. Tuleva hallitus edistää palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamista. Yrittäjyyden edistäminen on meidän kaikkien suomalaisten etu.

260 miljoonan euron panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat odotettuja ja tärkeitä. Lisärahoitusta on kohdennettu erityisesti yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseen.

Suomessa on n. 275 000 pk -yrittäjää, jotka ovat merkittävässä asemassa työpaikkojen kehittymisen suhteen. Pk -yrittäjälle työntekijä on tärkeä osa tuottavaa yritystä ja kasvumahdollisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös oppisopimuskoulutusta.

Onmerkityksellistä, että paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin on kirjattu hallitusohjelmaan. Tämä kertoo asian tärkeydestä. Lisäksi sosiaaliturvan uudistaminen työn vastaanottamiseen kannustavaksi, luo pohjan meidän kaikkien hyvinvoinnille. Myöskin ohjelmassa selkiytetään määräaikaista sopimista sekä asialliseen syyhyn perustuvaa irtisanomista. Kaikki nämä toimenpiteet vahvistavat yritystoimintaa.

Hallitus sitoutuu purkamaan yrittäjyyttä haittaavaa byrokratiaa ja sääntöviidakkoa helpotetaan sujuvoittamalla mm. lupa- ja kaavaprosesseja. Hankintojen osalta ohjelmassa otetaan kantaa kilpailutusten jakamiseen pienempiin osiin sekä rajoitetaan verorahoilla toimivien kuntayhtiöiden toimintaa, jolloin myös paikalliset pk-yrittäjät pystyvät kilpailutuksiin osallistumaan. Kilpailutukset tulee pystyä ennakoimaan huomattavasti aiemmin, jotta yrityksillä on mahdollisuus resurssoida kalustoa ja työntekijöitä hankkeisiin.

Yritysverotuksen pitäminen nykytasolla on hyvä ja välttämätön toimenpide, koska korkojen ja hintojen nousu luo jo riittävän epävarmuuden yrityksiin. Kasvua tukevia palveluita sekä yritysneuvontaa kohdennetaan yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille. Hallitusohjelman tahtotilana on vahvistaa taloustaitojen opetusta ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla. Ammatillisten oppilaitoksien tulee vastata työelämän tarpeisiin eri alueilla ja tuottaa kriittisille aloillemme työvoimaa. Koulutuksen ja yrityksien saumaton yhteistyö on avain työvoiman saatavuudessa- veto- ja pitovoimassa.

Kansanedustaja

Jaana Strandman PS

Yksinyrittäjä

Mielipidekirjoitus lehdistössä 4.9.2023

KELIAKIAKORVAUS TULEE TAKAISIN

Vahvassa ja välittävässä hallitusohjelmassa halutaan osoittaa pysyvää rahoitusta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Tämä toimenpide palauttaa keliakiakorvauksen alaikäisille ja alemman tulotason aikuisille. Selvityksessä on myös korvauksen palauttaminen kaikille keliaakikoille. Keliakiaan ei ole olemassa lääkehoitoa, vaan sen ainoa hoitomuoto on pysyvästi ja tarkasti gluteeniton ruokavalio. Tämän vuoksi korvaus on perusteltu ja tasapuolinen.

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista keliakia-viikkoa, jonka teemana on syksyn satoa gluteenittomasti. Vuoden 2023 keliakiaviikon tavoitteena on auttaa gluteenitonta ruokavaliota noudattavaa kutistamaan ruokavalion kuluja. Keinoina on mm. Itse tekeminen, satokauden hyödyntäminen ja hävikin vähentäminen. Tavoitteena on myös lisätä yleistä tietämystä gluteenittomuudesta. Suomalaisista keliakiaa sairastaa noin 2% eli yli 100000 henkilöä. Suurin osa on naisia. On arvioitu, että vain 1/3 on diagnosoitu. Keliakia on elinikäinen, parantumaton autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion.

Tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti gluteenittoman ruoan ongelmia ovat sen saatavuus, korkea hinta ja ruokavalion rajoittava luonne. Keliakialiiton tekemän hintaselvityksen mukaan gluteeniton ruokavaliohoito aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia yli 700 euroa vuodessa.

Haluan keliaakikkona edistää myös gluteenittomien tuotteiden ja tuotehintojen kohtuullistamista sekä gluteenittomuuden huomioimista jokapäiväisessä arjessa. Keliaakikko joutuu jatkuvasti varmistamaan ja lukemaan tuoteselosteita. Merkinnät esim. Seisovissa pöydissä eivät usein ole paikallaan. Ottimet ovat voineet vaihtua ja pienikin ainesosa tuo keliakian oireet ja tuhoaa arvokasta suolinukkaa. Vetoankin, että gluteenittomuus merkitään selvästi eri tuotteisiin ja kanssaihmiset huomioivat gluteenittomat kyltit.

Jaana Strandman

Keliaakikko

Kansanedustaja PS

Kaakkois-Suomi

16.8.2023 Mikkelin Kaupunlehti Kalamarkkinat-liite

Arjen tekoja eduskunnassa Mikkelin ja Etelä-Savon elin- ja vetovoiman saavuttamiseksi

Alueemme kehittyy yhteisellä suunnitelmallisella tekemisellä ja luottamalla siihen, mitä meillä on: Suomen parhaiten kasvava metsä, puhdas vesi ja järviluonto sekä huoltovarma lähiruoka. Meillä on vahva yrittäjyys ja työnteon kulttuuri. Olemme Suomen toiseksi suurin mökkeily- ja vapaa-ajan alue sekä onnellisin alue. Hyvinvointialueemme Eloisa on edelläkävijä digitaalisten palveluiden käyttöönotossa.Toisen asteen oppilaitoksemme ovat Suomen parhaimmmistoa. Arkistointia ja digitointia on keskitetty valtakunnallisesti Mikkeliin ja sen työllistämisvaikutukset ovat merkittävät.

Näissä vahvuuksissamme on elin- ja vetovoimamme ja sitä kautta asukkaidemme hyvän elämän arki. Vahva ja välittävä hallitusohjelma, jota olen ollut työstämässä, linjaa saavutettavuuden etäyhteyksien-, tie- ja raideliikenteen perusparantamiseen, ruuan kehittämistoimenpiteisiin sekä metsän huoltovarmuuteemme. Itä-Suomen kehitysohjelmaa jatketaan ja nämä kärjet tulee siinä olla konkreettisina toimenpiteinä. Olen onnistunut järjestämään alueellemme ministerivierailuja, jolloin saamme kehittämisviestimme konkreettisesti ministeriöihin. Puun ja ruuan jatkojalostamiseen tähtäävät toimet tulee olla tahtotilamme yrityskentässämme aina maatalousyrittäjistä teollisuuteen. Puhtaan veden pääkaupunkina Mikkelin tulee panostaa vedentutkimuskeskukseen ja siihen liittyvään koulutukseen. Puhdas vesi tulee olemaan valttimme maailmanlaajuisesti. Haluan nostaa esille kiertotalouden, jossa Mikkelillä on mahdollisuus olla myös edelläkävijä.

Tulen edistämään alueemme asukkaiden hyvää elämää arjessa. Sujuvat ja laadukkaat palvelut, mielenhyvinvointi, omaishoitajan ja ikäihmisen arjen turva sekä perheiden pärjääminen tulee olla keskiössä. Tämä edellyttää palveluprosessien kokonaisuuden tarkastelua lähellä kuntalaisten arkea.

Elinvoiman kehityksen kannalta on äärimmäisen tärkeää toisen asteen koulutus, jonka tulee kouluttaa työvoimaa alueen tarpeisiin niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille sekä yrityksien tarpeisiin. TKI-toimintaa tulee harjoittaa yliopistojen lisäksi ammattikorkeakouluissa ja ammattikouluissa sekä opistoissa. Tulevaisuuden osaaminen ja pitovoima tehdään koulutuksella ja juurrutetaan osaajat työvoimaksi maakuntaamme.

Alueellamme on uskottava yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin ja toimintamalleihin. Paikalliset toimintaohjelmat yli kuntarajojen ja yhteistyökumppanuudet sekä vahva vaikuttaminen edunvalvonnallisesti valtion suuntaan ja hallitusohjelmaan on tämän syksyn tärkeimpiä tehtäviämme.

Toivotan menestystä Mikkelin Kalamarkkinoille. Kalamarkkinat tuovat mainiosti esille kalaisien järviemme kalan käytön, merkityksen ja jatkojalostuksen hallitusohjelman linjauksen mukaisesti.

Jaana Strandman

Etelä-Savon perussuomalainen Kansanedustaja

8.8.2023

EDUSKUNTA PANOSTAA OSAAVAAN SUOMEEN

Oppimisiloa ja turvaa koulutyön arkeen

Koulutyö niin isoilla kuin pienilläkin oppijoilla on alkamassa. Opetus- ja kasvatushenkilöstö kouluissa on valmiina toteuttamaan maailman parasta oppimista ja kasvamista sekä takaamaan jokaisen koululaisen ja opiskelijan tiedon ja taidon kehittymisen.

Suomen eduskunta haluaa panostaa vahvassa ja välittävässä hallitusohjelmassa osaavaan Suomeen. Tulevaisuuden osaaminen tehdään koulutuksella. Koulujen työrauhan turvaamiseksi tullaan tekemään lainsäädäntömuutokset ja yhtenäiset toimintamallit mm. Mobiililaitteiden käyttöön ja kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi.

Maan hallitus toteuttaa osaamistakuun, joka tarkoittaa vähimmäisosaamistason määrittelyä ja sen saavuttamista edettäessä luokalta seuraavalle. Koulutusjärjestelmämme tahtotila on tuottaa osaamista ja tekijöitä erityisesti kriittisille aloille sosiaali- ja terveystoimeen sekä palvelualoille, jotta yhteiskuntamme kantokyky säilyy. Yrittäjyyskasvatukseen erityisesti oppisopimuskoulutus sukupolvenvaihdoksissa on tärkeää, jolloin takaamme pienyrityksien jatkuvuutta ja kasvua. Osaavassa hallitusohjelmassa uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia vaikuttavuuden ja kannustavuuden suuntaan sekä nostetaan TKI-toiminnan rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Korkeakouluja tuetaan profiloitumisessa omilla vahvuuksillaan maailman kärkiyksiköiksi ja osaamispotentiaalia hyödynnetään paremmin. Hallitus sitoutuu lisäämään aloituspaikkoja huoltovarmuutemme kannalta tärkeisiin ammatteihin.

Varhaiskasvatuksessa selkiytetään sosionomien rooli, lisätään koulutusta ja mahdollistetaan YAMK-tutkinnolla toimiminen johtajan tehtävissä. Yli 3-vuotiaiden osallistumisastetta pedagogisesti toteutettuun varhaiskasvatuksen korostetaan. Perheiden ja kotien yhteistyöhön ja tukemiseen erilaisin toimintamuodoin kiinnitetään huomiota.

Esi- ja perusopetukseen tehdään 2-3vuosiviikkotunnin lisäys luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Oppimisen tukea yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti selkiytetään ja hallinnollista byrokratiaa kevennetään. Oppilaan tulee saada kehittymistään vastaavaa pienryhmä- tai erityisluokkaopetusta. Olen oppimisen tuen järjestämisestä ja toteuttamisesta jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen kesäkuun 2023 lopussa. Aloitteessani esitän eduskunnalle, että perusopetuksen tuen muodot ja määrät on selkeytettävä, turvattava riittävä tuki ja vähennettävä opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa ja dokumentointia sekä saatava tarkemmin opetuksen järjestäjiä ohjaavaksi.

Turvallista ja antoisaa koulupolkua jokaiselle oppijalle! Opetushenkilöstölle voimaa ja lempeyttä kohdata oppija yksilönä.

Jaana Strandman

Kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja

Perussuomalaisten kansanedustaja

Sivistysvaliokunnan jäsen 

1.8.2023

ITÄ-SUOMEN MAASEUDUN JA METSIEN HALLITUSOHJELMA

Vahvan ja välittävän hallitusohjelman tärkeänä tavoitteena on , että koko Suomi pysyy elinvoimaisena ja kuntien ja kaupunkien rooli kasvun mahdollistajana tunnistetaan. Hallitus ohjelmaan on kirjattu, että Suomi elää maaseudusta ja metsistä. Maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtiminen on edellytys omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiselle. Ruoantuotanto Suomessa on kannattavaa ja elintarvikevienti kaksinkertaistuu. Hallitus aloittaa välittömät toimenpiteet alkutuottajan aseman ja koko elintarvikeketjun kehittämisen oikeudenmukaisempaa suuntaan. Välitä viljelijästä-projektista tehdään pysyvä toimintamalli, laaditaan kotimaisen ruuantuotannon pitkän aikavälin strategia ja arvioidaan tarve perustaa kansallinen ruokapaneeli. Maaseutuyrittäjyyden houkuttelevuutta parannetaan ja jatketaan sukupolvenvaihdosten edistämistä.

Hallitus tulee vahvistamaan matkailualan kasvun edellytyksiä. Edistetään ruoka- ja luontomatkailua ja nämä ovat alueemme kannalta tärkeitä linjauksia. D.O.Saimaa -hanke ja Euroopan ruokapääkaupunki-hanke ovat erinomaista pohjaa tälle. Hallitusohjelman kirjauksena on, että hallitus kannustaa kaupunkeja ja kuntia kehittymään omien vahvuuksiensa pohjalta ja nämä juuri ovat vahvuuksiamme. Luotetaan siis siihen, mitä meillä on ja viedään asioita tekemällä vahvasti eteenpäin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu monia Itäisen Suomen elinvoimaan tähtääviä toimenpiteitä. Terveet, kasvavat metsät luovat työtä ja hyvinvointia. Tavoitteena on uudistaa rakentamisen sääntelyä puurakentamisen vauhdittamiseksi, kanavoida TKI-rahoitusta ja panostaa alan koulutukseen sekä parantaa alan vientimahdollisuuksia. Itäinen Suomi elää erityisesti metsästä ja sen vuoksi puun jatkojalostamisen tulee olla elinkeinoelämämme yksi merkittävä tahtotila. Metsät pidetään omissa käsissämme ja panostetaan EU:n ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kilpailukykyä ei heikennetä. Helmi- ja Metso-ohjelmia jatketaan, keskitytään aktiiviseen metsänhoitoon ja taataan kestävät hakkuumahdollisuudet.

Maan hallitus jatkaa Itäisen Suomen kehittämisvisiota. Toimiva liikennejärjestelmä palvelee koko Suomen saavutettavuutta ja talouskasvua. Itä-Suomen osalta on kirjattu raidehankkeina Karjalaradan 215milj.e ja Savonradan 50milj.e yhteyksien perusparantaminen. Lisäksi Valtatie 5:n kunnostaminen 140milj.e on alueelle tärkeä.

Hallitus tulee edistämään etätyön tekemisen mahdollisuuksia sekä teknologisia ratkaisuja työnteon ja yrittämisen mahdollistamiseksi paikasta riippumatta. Alueemme on kausiasutuksen kultamaa ja tämä tulee olla selkeä linjaus jatkossakin. Tämä edellyttää hallitusohjelmassakin mainittujen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan sujuvuutta, jotta kesäasuntoja voidaan jatkossa muuttaa ketterämmin ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kesäasunnot eivät sijaitse kaupunkien keskustoissa vaan maaseuduilla ja järviemme rannoilla. Tämä tuo esiin alemman tieverkon kunnostamisen tarpeen ja siihen hallitus on varautunut mittavalla investointiohjelmalla. Tämä vaatii alueeltamme suunnitelmallista yhteistyötä ja selkeitä suunnitelmia sekä tärkeysjärjestystä investoitavista kohteista. Hallitus tulee käynnistämään 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen pikimmiten ja tässä meidän alueen tulee olla edunvalvonnallisesti kartalla.

Hallitusohjelma mahdollistaa Itä-Suomen kehittymisen omista vahvuuksistaan ja nyt tartutaan siihen kaksin käsin. Suunnitelmallista yhteistyötä tehden onnistumme.

Jaana Strandman

Kansanedustaja PS

Kaakkois-Suomi

19.6.2023

TALOUSRAAMIKESKUSTELUN KIRKASTAMINEN

Haluan vastata valtuutettu Pöntisen kirjoitukseen (L-S 13.6.2023), joka koski Sension ja allekirjoittaneen kirjoitusta Mikkelin kaupungin talousraamista. Mikkelin kaupungin käyttötalous on ollut 10 vuoden aikana lähes kaikkina vuosina alijäämäinen. On pakko oikaista talous tasapainoon. Ei voida koko ajan nostaa veroja eikä asumisenkustannuksia. Toivon, että tunteenomaiset purkaukset talousasioissa jätetään pois ja keskitytään järkiperusteisiin talouslukuihin kaupunkimme talouden parantamiseksi.

Kyse oli nimenomaan hallituksen talousraamista, joka ohjaa talousarviovalmistelua.Emme kirjoittaneet säästöistä tai leikkauksista sen enempää kuin tulonmuodostuksestakaan. Nyt on kirkastettava, mitä raamivalmistelu tarkoittaa, jotta pysymme asiassa.

Kunnan talousarvion valmistelu alkaa yleensä keväällä talousarvioraamin (talousarviokehyksen) määrittelyllä. Emme halua alijäämän jatkuvan Mikkelin taloudessa ja joudumme myymään sen takia arvokasta ja tuottavaa omaisuutta. Raamin määrittelyyn vaikuttavat keskeisesti kolme näkökohtaa:

Kuinka paljon kunta arvion mukaan saa talousarviovuonna verotuloja ja mikä kunnan veroprosentin suuruus voi enintään olla. Mitkä ovat kunnan saamat valtonosuudet ja mitkä ovat kunnan eri lautakuntien ja niiden alaisten toimialojen toiminnan tavoitteet ja määrärahatarpeet. Raamissa pitää huomioida myös edellisten vuosien yli- tai alijäämä sekä velkojen kasvu ja sen vaikutus rahoituskuluihin. Talousarvioraamista päättää kunnan tai kaupunginhallitus. Raamia ohjaava tekijä on siis tulot.

En allekirjoita Pöntisen mielipidettä muuttoon vaikuttavista tekijöistä, sillä asukkaiden ja yritysten muuttoon paikkakunnalle vaikuttaa verotus ja elinkustannukset sekä mahdollisuudet liiketoimintaan. Ne ovat alueellamme suhteettoman suuret verrattuna muihin kaupunkeihin. Olemme tehneet säästöbudjetteja viimeiset 20 vuotta ja toitottaneet joka vaalien alla, kuinka talous laitetaan kuntoon. Näin ei vain ole käynyt. Nytkin kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen 2021 tasapainoisesta tai ylijäämäisestä tilinpäätöksistä vuosien 2022-2024 välille. Kuntalaki §110 sanoo, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi. Nyt teemme yhdessä tasapainoiset ratkaisut Mikkelin talouden oikaisemiseksi ja yhteinen tahtotila on siinä välttämätön.

Jaana Strandman

Perussuomalaisten Kaupunginhallituksen jäsen

3.6.2023

TE-PALVELUJEN UUDISTUS MUUTTAA KUNTATALOUTTA JA TOIMINTAMALLEJA

Kunnille siirtyy työttömien työnhakijoiden neuvonta ja palvelut 1.1.2025 alkaen, jolloin nykyiset TE-palvelut lakkautetaan. Kuntien järjestämänä tehtävät vastaavat pääosin TE-palvelujen tarjoamia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja. Myös kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta laajenee.Uudistus on merkittävä kunnan tehtävä Soten siirryttyä valtiolle. Uudistuksen tavoitteena on edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Tavoitteena on myös pienentää kuntien pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia kustannuksia, joita "sakkomaksuiksi" kutsutaan. Etelä-Savossa huhtikuun 2023 lopussa oli 1638 pitkäaikaistyötöntä eli noin 30% kaikista työttömistä. Sakkomaksut ovat viime vuosina Mikkelissä vaihdelleet 3,2-4,4milj.e välillä, Savonlinnassa 2,2-2,7 milj.e välillä ja Pieksämäellä n.1milj.e.

Uudistus vaatii järjestämisalueeksi 20000 asukasta. Tämän vuoksi kuntien välinen yhteistyö on nyt välttämätöntä alueellisesti. Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta sekä ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä. Etelä-Savossa tämä tarkoittaa kahta tai kolmea järjestämisaluetta. Alueet keskittyvät Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen ympärille, siksi on tärkeää että yhteistyö ja sopiminen alueen kuntien kesken on saumatonta. Vastuukuntamalli voisi toimia runkona parhaiten ja sitä voitaisi täydentää liikkuvalla yksiköllä kuntakeskuksissa. Kuntien pitää pystyä synnyttämään uusia toimenpiteitä. Kunta tulee nähdä elinvoima-alustana. Tämä uudistus on merkittävä ja siksi tähän on nyt paneuduttava pikaisesti ja huolellisesti huomioiden myös Etelä-Savon hyvinvointialue. Eloisan tulee olla tärkeä yhteistyökumppani tässäkin uudistuskokonaisuudessa.

Työvoima- ja yrityspalvelut rahoitetaan valtionosuuksilla ja rahoitus tarkistetaan vuosittain.Etuuskulut kompensoidaan valtionosuuksilla ja etuuskulut muuttuvat sekä työttömien määrän että työttömyyden keston mukaan. Mielestäni ei riitä, että työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät henkilöstöineen kunnille. Tavoite ja osaaminen tulee olla tehokkaampaa. Pitää haastaa aikaisempi järjestelmä ja toimintatavat. Työllistyminen tehostuu, kun kunnan työllisyyspalvelut, elinkeinopalvelut ja koulutuspalvelut ovat yhden järjestäjän ns. "Yhden luukun" vastuulla. Haastankin uudistuksessa vahvasti uusien toimintamallien synnyttämistä yritysmäiseen suuntaan, vaikka toiminta olisikin kuntien omaa toimintaa. Hyvä ja tavoitteellinen työllisyyden hoito ehkäisee syrjäytymistä ja tuo elinvoimaa alueellemme.

Jaana Strandman

Perussuomalaisten Kansanedustaja

Kaakkois-Suomi

25.5.2023

MUIKKUKUKKOA JA TIRRIPAISTIA

Mikkeli yhdessä Etelä-Savon muiden kuntien kanssa on mukana ylimaakunnallisessa European Region of Gastronomy Management -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda Saimaan alueelle tiivis yhteistyöverkosto ruoka-kulttuuri-matkailuun kohdistuvien kehittämistoimien avulla. Saimaan ruokamatkailun tunnettavuutta ja elinkeinolähtöistä palvelutarjontaa lisätään alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä tuo maaseutumme tuottajat, paikallisen ruuan, jatkojalostuksen ja tuotteistuksen uudella tavalla esiin.Etelä-Savossa on kaikki elementit; puhdas luonto ja ilma, metsä, Saimaa, vuodenajat, tämän onnistumiselle. Meillä on laaja tuottajaverkosto, keräilytuotanto metsissämme ja runsas kalakanta järvissämme, mutta niiden jalostuksessa olemme Suomen alhaisin.

Tämä vaatii nyt kaikkien yrittäjien, maakuntaliiton, kaupunkien ja kuntien yhteennivoutumista yhteiseksi hyväksi. Aktivoidutaan ja luotetaan siihen, mitä me Etelä-Savossa osaamme. Mitkä ovat perinteemme ja tehdään niistä elinvoimaa. Ravintoloiden, kahviloiden ja majoituspaikkoja nimien ei tarvitse olla englanniksi vaan luotetaan paikalliseen nimistöön. Matkailijat hakevat elämyksiä joka aistille ja niitä meillä on tarjolla yllin kyllin. Alueemme pienyrittäjät pystyvät tarjoamaan yksilöllisyyttä ja maaseutumaista tuntua arkeen. Mikkelin entisen Vesilaitoksen paikalle Kenkäveronniemeen on rakennettava maakunnallinen Lähiruokakeskus- ja elämyskeskus, joka pysäyttää matkustajan viipymään Saimaan äärelle.

Paikka olisi oivallinen kokoamaan maakunnan ruoka-ja matkailu yrittäjien tarjonta, raaka-aineiden tuottajat ja ruokaravintolat riittävän isona saman katon alle. Alueesta tulisi maakunnallinen 100 – 200 alan yrittäjän myynti- ja markkinointi keskus, jossa olisi tietysti nettikaupan noutopiste ja pienimuotoista tuotantoa. Yksikössä olisi myös maakunnan tapahtumamarkkinointi. Käytetään työnimenä "DO SAIMAA KESKUSTA" pysäyttäisi vitostieltä yli miljoona kulkijaa ostamaan ja nauttimaan maakunnan ruokajalosteita sekä varaamaan loma- ja vapaa-ajan kohteita. Mahdollisuus olisi myös hankkia moniin alueen tapahtumiin lippuja ja tehdä tilavarauksia majoituskohteisiimme sekä saada erilaisia palvelukokonaisuuksia.

Kenkäveronniemessä on menossa selvityshanke suunnitelmineen, joka todennäköisesti tukee hankkeen jatkamista edellä kuvattuun suuntaan. Elinvoimatoimija Miksei, hankkeen tämän hetken vetäjänä, tulisi varmistaa hankkeen jatko. Toimijoina tulee olla matkailun johto Mikkelistä, vahvistettuna toimivilla alan yrittäjillä sekä yliopiston, Xamkin ja Esedun sekä maakuntaliiton osaajilla. Puhutaan merkittävästä alueellisesta brändistä, ja erityisesti toiminnasta, joka tukee yritysten mahdollisuuksia kehittyä, kasvattaa palvelujen jalostusarvoa ja saada uusia työpaikkoja.

Jaana Strandman

Mikkelin kaupunginvaltuutettu

Perussuomalaisten Kansanedustaja

Raimo Heinänen

Mikkelin kaupunginvaltuutettu

Kansanedustajan avustaja

3.5.2023

Yhteistyöllä veto-ja pitovoimaa Etelä-Savoon

On aivan oikein, että päätoimittaja arvioi äänestäjien asemaa. Toimittaja Anssi Mehtälä osoitti 19.4.ilmestyneessä lehdessä pääkirjoituksessaan "paimenkirjeen" uusille kansanedustajille. Meille uusille edustajille on annettu luottamus ja luotu odotukset. Tästä kiitollisena ja nöyränä olen aloittanut kansamme edustajana työtehtäväni eduskunnassa.

Vetäkää kotiinpäin, vaatii Mehtälä. Ratkaisevaa tässä on se, kuinka selkeän ja suoraviivaisen sekä yhdessä linjatut tavoitteet pystymme muodostamaan maakunnastamme. Tämä vaatii myös Etelä-Savon kunnissa ja kaupungeissa yhteneväisiä konkreettisia toimenpiteitä siitä, mitkä edunvalvonnalliset asiat ovat. Kuinka pystymme luomaan Etelä-Savon maakuntaliiton, hyvinvointialueen Eloisan ja kaupunkien ja kuntien sekä oppilaitoksien kanssa yhteiset päämäärät,jonka eteen kaikki ponnistamme.Tällä tarkoitan mm. saavutettavuutta eli liikenne- ja viestintäyhteyksiä. Metsä, vesi ja ruoka ovat maakuntamme keihäänkärjet. Olemme Suomen toiseksi suurin vapaa-ajan asutuksen maakunta. Yksi merkittävä haaste on vapaa-ajan asukkaiden viipymään kasvu sekä monipaikkaisuuden edistäminen. Tarvitsemme osaavaa työvoimaa erityisesti hoitajia ja palvelualan tekijöitä. Näiden keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi maakunnassamme on linjattava tie-, rata- ja lentohankkeet ja keskityttävä vahvasti valittuihin linjoihin. Kaikkea emme voi saada, joten asiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen ja priorisoitava. Yhteiset suunnitelmat perusteluineen on tärkeää luoda ja myös huoltovarmuus ja turvallisuus näkökulmat huomioiden.

Meistä jokainen, myös lehdistö, voi luoda positiivista mielikuvaa ja imagoa maakunnastamme. Meillä on paljon ainutlaatuista osaamista, tietotaitoa ja kulttuuria sekä luonto, joita ei ole missään muualla. Näiden vahvuuksien esiinnostaminen matkailullisesti ja aluetaloudellisesti on huomioitava rohkeammin.

Pienyrityksemme ovat maakuntamme yritysmaailman perusta. Pienyritysten mahdollisuuksia ja edellytyksiä pitää parantaa. Kilpailutuksissa ja hankinnoissa paikallisuus tulee huomioida erityisesti. Meidän tulee keskittyä uusien yrityksien saamiseksi alueelle, mutta myös luomaan kasvua ja investointimahdollisuuksia jo olemassa oleville yrityksille. Erityisesti sukupolvenvaihdokset ja koulutuksen ja työelämän yhteensovittaminen on työvoiman saatavuuden ja alueen elinvoimamme kannalta merkityksellistä.

Pienistä askelista tulee merkittävä muutos, kun otetaan niitä yhdessä samaan suuntaan!

Jaana Strandman

Kansanedustaja

Aluevaltuutettu

Maakuntahallituksen jäsen

Kansanedustaja Jaana Strandmanin Vappupuhe Mikkeli Kirkkopuisto 1.5.2023

Julkaisuvapaa klo 12.30 jälkeen

Hyvää päivää Mikkelin Kirkkopuistoon!

On suuri ilo ja kunnia olla täällä Teidän kanssanne juhlimassa Vappua, suomalaisen työn ja kevään juhlaa. Vappu on päivä, jolloin voimme pysähtyä arjen keskellä ja katsoa ympärillemme; tunnistaa ne asiat, jotka ovat olennaisia yhteiskunnassamme hyvinvoinnille ja kehitykselle

Olen Jaana Strandman, uusi kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Mikkelistä. Toimin myös Etelä-Savon hyvinvointialueen ja Maakuntaliiton hallituksissa.

Tänään haluan tuoda näkemyksiäni viidestä merkittävästä teemasta, jotka ovat erityisen tärkeitä: turvallisuus, talous, työnteko, koulutus ja hyvinvointi.

Turvallisuudessa NATO-jäsenyys tuo lisätakuita maamme ulkoiseen turvallisuuteen. Tirvallisuuden jatkossakin varmistaa omat vahvat puolustusvoimat, joiden valmiutta on vahvistettava tekniikkaa ja aseistusta päivittämällä sekä reserviläisten koulutuksella. Sisäinen turvallisuus on suomalaisen arjenturvaa kadulla, liikenteessä, työpaikalla, sote-palveluissa ja ihmisten kesken. Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi meidän varmistettava riittävät resurssit poliisille ja pelastuslaitokselle.

Parhaillaan on menossa eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut, joihin perussuomalaiset on kutsuttu mukaan. Perussuomalsiet menestyivät eduskuntavaaleissa erinomaisesti. Me perussuomalaiset haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvoinnin tasapainottamalla valtion velkavetoista taloutta sekä luoda paremmat edellytykset työn tekemiseen ja yrittäjyyteen.

Talouden tasapainotus edellyttää suoraviivaista kokonaisuuksien hallintaa ja asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Ylisuuret julkisen sektorin rakenteet vievät elinvoiman edellytyksiä ja siksi niitä tulee tarkastella kaikilla kunnallisilla ja valtion hallinnon aloilla. Tämä on poliittista vastuunkantoa. Verotus tulee kohtuullistaa työntekijöille, pk-yrittäjille, eläkeläisille ja omaishoitajille sekä lapsiperheille. Sähkön, polttoaineiden ja ruuan hinta tulee alentaa, jotta elinkustannukset ovat kohtuulliset ja ostovoima säilyy.

Koulutus on hyvinvoinnin ja sivistyksen kivijalka. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee keskittyä perusasioihin lapsi ja nuori kokonaisuutena huomioiden. Tukea tulee antaa yksilöllisesti ja perheiden arkeen kokonaisvaltaisesti paneutuen. Elinvoiman kehityksen kannalta on äärimmäisen tärkeää toisen asteen koulutus, jonka tulee kouluttaa työvoimaa alueen tarpeisiin niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille sekä yrityksien tarpeisiin. TKI-toimintaa tulee harjoittaa yliopistojen lisäksi ammattikorkeakouluissa ja ammattikouluissa sekä opistoissa. Tulevaisuuden osaaminen tehdään koulutuksella.

Kotimainen maatalous on huoltovarmuutemme ylläpitäjä ja perusta. Vahvuutemme tulee olla omavaraisuus tässä maailmantilanteessa, jossa nyt elämme. Viljelijät ja tuottajat kamppailevat kannattamattomuuden äärirajoilla. Liian alhaiset tuotantohinnat ja tuotantopanosten hinnannousut ovat ajaneet tila konkurssien partaalle. Tulevan hallituksen on turvattava erilaisin toimenpitein ja tukipakettien muodossa huoltovarmuus puhtaan ja kotimaisen ruuan saatavuudessa. Tukipaketissa tulee huomioida rahoitus tuottajahintoihin, sujuvaan tiestöön, etäyhteyksien toimivuuteen, sähkönsiirtomaksuihin, polttoaineveroon. Maatalousyrittäjien peruspohjahinnat tulee kirjata lakiin.Viljelijöiden, tuottajien ja erityisesti vähittäiskaupan välille on löydyttävä ratkaisu kannattavien tuottajahintojen saavuttamiseksi. Ruuanjalostusarvoa on myös kehitettävä ja tästä esimerkkinä on Itä-Suomessa Saimaa-tuotemerkki ja Euroopan ruokapääkaupunki-hanke. On myös pystyttävä vaikuttamaan EU:n sääntelyyn ja byrokratiaan, etteivät ne heikennä Suomen maa- ja metsätaloutta. Tahtotilamme on oltava puhdas lähiruoka ja maatalousyrittäjien elinvoimaisuus. Maaseudun asioissa on uskottava yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin ja toimintamalleihin.

Vuoden vaihteessa ovat aloittaneet uudet hyvinvointialueet ja niin meillä Etelä-Savossakin Eloisa. Keskeinen uuden hyvinvointialueen perustehtävä on yhdessä kuntien ja eri järjestöjen sekä yhdistyksien kanssa

tehtävä ennaltaehkäisevä työ. Tavoitteena palvelulupauksessa tulee olla asukkaiden sujuva arki jokaisessa tarkastelussa ja päätöksessä. Mitä paremmin pysymme toimintakykyisinä vauvasta vaariin,

sitä paremmin pystymme turvaamaan hyvinvoinnin alueellamme ja välttämään sosiaali- ja

terveydenhuolloin kuormittavuutta. Tasa-arvoiset peruspalvelut lähipalveluina ja asukkaiden

hyvinvoinnista huolehtiminen tulee hoitua kokonaisuutena myös pienemmissä kunnissa. Pelastuspalvelujen säilyminen pienemmissä kunnissa sopimuspalokuntina on turvattava. Omaishoito, vammaispalvelut, mielenterveydenpalvelut, oppilashuolto ja ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen sekä yksinäisyyden poistaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, joita haluan olla tukemassa.

UKK-instituutin tuoreiden laskelmien ja liikuntaraportin tuloksien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain yli 3miljardin euron kustannukset. Kaakkois-Suomessa suorat liikkumattomuuden kustannukset ovat noin 100milj.e/vuosi. Suomen kansa liikkuu liian vähän. Tämä merkittävä yhteiskunnallinen ongelma tulee ottaa valtiovallan ja hyvinvointialueiden tasolla vakavasti ja vastuullisesti sekä tavoitteellisesti. Liikkumattomuudella on suora yhteys henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, erilaisiin kansansairauksiimme ja sitä kautta mm.työuran pituuteen. Haaste vaatii suoraviivaista, samanaikaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tulevan hallitusohjelman vahvaa linjausta. Toimintatapojen muutos on välttämätöntä pikaisesti.

Hyvät kuulijat

Minulle on myös erittäin tärkeää turvata Itä-Suomen ja Etelä-Savon asumiskelpoisuus tulevaisuudessakin. Alueemme on muuttotappiollinen, mutta vastaavasti olemme vapaa-ajan asutuksen kärkialueita Suomessa. Kesäkaudella väkimäärä kolminkertaistuu. Alueellamme on paljon vahvuuksia, kuten maakuntastrategiassa on linjattu; metsä, vesi ja ruoka ovat keihäänkärkiämme. Puhdas, vesistörikas ja maaseutumainen luontoympäristö sopii vapaa-ajan asumiseen, etätyön tekemiseen ja matkailuun erinomaisesti. Vapaa-ajan asumisen ja matkailun aluetaloudelliset tuotto on kasvanut yli 400 miljoonaan ja viipymä kesäasunnoilla on 120 vuorokautta vuodessa. Alueelle tarvitaan kehityskelpoisia ideoita, pääomaa ja rohkeutta viedä ne toteutukseen. Etätyön ja monipaikkaisuuden edistäminen tuo elinvoimaa. Kaksoiskuntalaisuutta tulee edistää lakimuutoksin. On tärkeää, että joustavalla kaavoituksella voidaan asumismuotoa vaihtaa vapaa-ajan asunnoista ympärivuotisiin.

Alueemme yritykset koostuvat pääosin pienyrityksistä sekä maa- ja metsätalousyrittäjistä. Näiden elinkelpoisuus pitää turvata ja mahdollistaa alueellisen jalostusarvon kasvattaminen. Keskisuurten ja suurten yritysten kehitysmahdollisuudet turvataan joustavilla tontti- ja toimitilaratkaisuilla. Yrityksien sukupolvenvaihdokset tulee onnistua esim. Oppisopimuskoulutuspolkuja edistämällä.

Saavutettavuus on keskiössä alueen kehittymisessä. Valtatie 5 liikennettä sujuvoittavat parannukset on saatettava loppuun. Poikittainen ja alempi tieverkosto tarvitsevat pikaisesti perusparannuksia. Pyrin saamaan hallitusohjelmaan mukaan tiemäärärahoja. Raideliikenne on merkittävä henkilö- ja tavaraliikenteen osalta Saimaan kanavan sulkeuduttua. Savonradan parannusta tulee edistää. Oikorata Lahti-Heinola- Mikkeli tulee ottaa työn alle. Oikorata nopeuttaa ja mahdollistaa alueen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeksi. Matka-aika lyhenee noin 1h30 minuuttiin. Olen tehnyt oikoradasta valtuustoaloitteen Mikkelin kaupunginvaltuustossa ja ratahankkeeseen ovat myönteisesti suhtautuneet myös Lahti ja Heinola.

Pikaisia parannuksia raideliikenteeseen tulee tehdä myös aamuvuoro palauttamiseksi sekä Haukivuoren tarpeelliset junapysähdykset. Myöskin Savonlinna-Pieksämäki -ratayhteys tulee tarkastella uudelleen.

Onnistuminen edellyttää eri tahojen yksituumaisuutta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Meillä on yhdessä valtavasti osaamista, voimavaroja ja intohimoa, joilla voimme rakentaa kestävää ja menestyvää tulevaisuutta. Vastuullinen arvokas arki tehdään yhdessä!

Hyvää Vappua ja kevättä Teille kaikille!

26.3.2023

KOKONAISVALTAISTA ARJENTURVAA

Maailma on epävakaassa tilanteessa. Haluan nähdä turvallisuuden kokonaisvaltaisena arjen turvana. On äärimmäisen tärkeää pitää Itä-Suomi vahvana toimijana varautumisen ja turvallisuuden näkökulmasta. Olennaisena osana Suomen turvallisuutta tulee olla energiastrategia, jossa määritellään tavoitteellisesti konkreettinen sisältö, toimenpiteet ja menetelmät energiaomavaraisuuteen. Tässä kuntien, puolustusvoimien ja teollisuuden yhteistyötä tulee vahvistaa. Hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoitus on turvattava ja erityisesti sopimuspalokuntien toiminta on taattava.

Yhteinen tahtotila tulee löytyä myös maamme ruokaturvan säilyttämiseksi. Suomalaisen maaseudun pärjääminen on elinehto Suomelle. Tärkeää on, miten ja missä ruoka tuotetaan, mistä teollisuus saa raaka-aineita ja millaiset palvelut ja saavutettavuus maaseudulla on. Tähän vaikuttaa merkittävästi tiestön kunto.

Suomen kansallisen edun turvaaminen on nyt tärkeintä. Maanpuolustustahtoa tulee vahvistaa ja vaalia.Koulutetun reservin ylläpito lisää kokonaisvaltaista turvallisuutta. Moni haluaa olla kehittämässä taitojaan ja tietojaan Suomen puolustuksen parhaaksi. Merkityksellistä on kehittää paikallispuolustusta, jossa hyödynnetään paikallista osaamista ja tietotaitoa. Puolustusvoimien ja reserviläisten on kehitettävä yhteistyötä. Reserviläisten käyttö tulee olla joustavampaa ja vastuullisempaa. Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen toiminta ja yhteistyö on taattava. Myös vapaaehtoisen ampumaharrastuksen edellytyksiä Suomessa on parannettava, sillä omaehtoinen ammunnan harjoittelu palvelee suoraan maanpuolustuksen tarpeita. Tämä edellyttää kattavaa ampumarataverkostoa maassamme.

Poliisille on taattava riittävät määrärahat ja resurssit kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi liikenteessä, kaduilla ja kodeissa. Poliisin ja pelastuslaitoksen roolia tulee lisätä maanpuolustuskurssien ja kriisiaikoihin varautuvassa koulutuksessa. Siviilipalveluksen uudistamista tulee kehittää "kansalaispalveluksen" suuntaan, joka tarjoaa kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan varautumisen koulutusta ja käytännön harjoitusta, jolloin siviilipalvelus tarjoaa uuden väylän myös naisten vapaaehtoiseen osallistumiseen kokonaisturvallisuuden puolesta. Tarkasteltavaksi tulee ottaa myös reserviläisten verovähennysoikeus turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviin hankintoihin esim. Ampumaharrastuksen kulujen ja varusteiden suhteen.

Peräänkuulutan myös yhteisvastuullisuutta. Voisiko olla kansalaistili, johon voisimme laittaa rahaa ja raha käytettäisiin yhteisesti oman maamme turvallisuuden parantamiseksi esim. Dronejen hankintaan. Uskon tälle olevan kannatusta.

Meistä jokainen voi vaikuttaa arkemme turvallisuuteen. Tehdään sitä yhdessä!

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Maakuntahallituksen jäsen

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas

Kaakkois-Suomen vaalipiiri

21.3.2023

MITÄ SINULLE KUULUU NUORI?

Nuorten tulevaisuudenusko on säilytettävä. On keskityttävä nuorten arjen perusasioihin. On luotava olosuhteita, joilla nuori tässä haasteellisessa maailmantilanteessa löytää elämänsä polun, jota pitkin turvallisesti kulkea. Näitä polkuja meidän päättäjien, huoltajien ja eri toimijoiden yhteistyönä on tuettava ja puututtava juurisyihin, jotta nuori saa elämäneväitä.

Päätöksenteossa ja koulutusjärjestelmässä on huomioitava nuorten ikätaso ja kehitysvaihe.Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.Nuorten on päästävä vaikuttamaan asioihin. Nuorisovaltuustot, nuorten parlamentit, oppilaskuntien hallitukset ja läsnäolomahdollisuudet päätöksenteossa esim. Lautakuntien jäsenenä lisäävät osallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Nuorten ääni on kuuluttava.

Yksinäisyyden tunne on lisääntynyt nuorilla kaikissa ikäryhmissä. Lasten ja nuorten tyytyväisyys elämään on heikentynyt. Nuorten mielenhyvinvoinnin, erityisesti lukiolaistyttöjen hyvinvointihuolet ja päihteiden käyttö, on lisääntynyt. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut yhdyspintatyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa on luotava kokonaisvaltaisesti palvelemaan arjessa nuoren elämää. Järjestöjen ja yhdistyksien ennaltaehkäisevä työ on turvattava rahoituksella ja toimintaedellytyksillä. Etsivä nuorisotyö on merkittävää ja ennaltaehkäisevää toimintaa ja se tulee olla kuntien perustehtävää. Koulujen nuorisotyöntekijät tulee vakinaistaa koulujen arkeen.

Kaakkois-Suomessa koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt koko maan tasoa useampi nuori. Koulutuksesta ei tule vähentää määrärahoja. Koulutuksen ja opetuksen järjestelmä tulee tarkastella erityisopetuksen ja oppimisen tuen kehittämisohjelmalla. Nuorten toimeentulo on turvattava opiskeluiden aikana mm. opintorahaa korottamalla ja opintotukikuukausien määrän lisäyksellä. Kesätyöpaikat ja opiskelujen ohella tehtävää työtä on tuettava nostamalla opiskelijan verovapaan ansion alarajaa. Työnteon on oltava aina kannattavaa ja kannustavaa. Oppisopimuskoulutusten ja sukupolvenvaihdosten sujuvoittaminen tulee olla nuorelle vaihtoehto. Yrittäjyyden ja koulutuksen yhteennivominen on otettava kehittämiskohteeksi nuorten työllistymisessä.

Kannan huolta erityisesti niistä nuorista, joilla on neurologisia tai muita kehityksellisiä haasteita. Heidän oppimis-, kasvamis- ja kehittymispolkunsa on suunniteltava yksilöllisesti kuntouttaen, jotta heidänkin osaamisensa ja tietotaitonsa saadaan käyttöön. Kaikki tulee pitää mukana. Nuorten hyvinvointiohjelma tulee olla osa Suomen seuraavaa hallitusohjelmaa.

Jokainen meistä pystyy saavuttamaan unelmansa uskomalla ja luottamalla omiin kykyihinsä. Yritteliäisyys ja periksiantamattomuus kantaa. Tukijoita ja mentoreita löytyy aina. Tsemppiä Sinulle nuori!

Jaana Strandman

Erityisnuoren äiti

Erityisopettaja

Maakuntahallituksen ja aluehallituksen jäsen

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas

14.3.2023

LIIKE ON HALVIN LÄÄKE

UKK-instituutin tuoreiden laskelmien ja liikuntaraportin tuloksien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain yli 3miljardin euron kustannukset. Kaakkois-Suomessa suorat liikkumattomuuden kustannukset ovat noin 100milj.e/vuosi: Etelä-Savossa noin 34milj.e, Kymenlaaksossa 33milj.e ja Etelä-Karjalassa 32milj.e.

Suomen kansa liikkuu liian vähän. Tämä merkittävä yhteiskunnallinen ongelma tulee ottaa valtiovallan ja hyvinvointialueiden tasolla vakavasti ja vastuullisesti sekä tavoitteellisesti. Liikkumattomuudella on suora yhteys henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, erilaisiin kansansairauksiimme ja sitä kautta mm.työuran pituuteen. Haaste vaatii suoraviivaista, samanaikaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tulevan hallitusohjelman vahvaa linjausta. Toimintatapojen muutos on välttämätöntä pikaisesti.

Liikuntasuositus 2,5h/viikko tulee konkretisoida jokaiselle ikäryhmälle. On erittäin tärkeää, että jokaiselle löytyy liikunnan muoto, jolla peruskuntoa voidaan kehittää, aivoja harjaannuttaa, toimintakykyä ja sosiaalisia kontakteja pitää yllä. Lapsille ja nuorille liikunnan lisääminen koulupäiviin on vaikuttavinta. Työväestön päiväohjelmaan tulee kuulua vähintään puolituntia liikuntaa ja tätä voidaan toteuttaa työpäivän aikana. Hyötyliikunnan lisääminen arkeen onnistuu jo ihan pienillä päätöksillä tehdä asiat toisin. Omatoimisen liikunnan lisäämisen näkökulmasta tulisikin ensisijaisesti kiinnittää huomioita arkiympäristön liikuntaolosuhteisiin. Jokaisen ikäihmisen tulee löytää itselleen mielekäs liikuntamuoto, jota päivittäin tai viikoittain harrastaa. Tällaisia halpoja matalankynnyksen erinomaisia liikuntamuotoja ovat kävely, tanssi ja uinti. Elintapaohjaus ennaltaehkäisevänä toimintana on tärkeää. Seurojen, yhdistyksien ja järjestöjen rooli on jälleen arvokas ja merkittävä. Liikuntapaikkarakentaminen Suomessa on ollut varsin vilkasta, joten paikkoja liikkumiseen löytyy. Säästöjen hakemista esim. uimahallien aukioloja supistamalla tai altaan veden lämpötilan laskemisella ei tule toteuttaa.

Kannustaminen liikuntaan toimintakykyä ylläpitävänä ja sairauksien ennaltaehkäisijöinä tulee nyt ottaa vakavasti. Lääkäreiden tulee voida myöntää lääkereseptien sijaan liikunnan ja kulttuurin reseptejä. Meidän jokaisen liikkumisella on mahdollista säästää yhteisiä eurojamme. Mennään metsäretkille, tanssitaan yhdessä, löydetään uusia ystäviä, kävellään kuntoilen kaiken ikää. Otetaan liike elämäntavaksi yhdessä unen ja ravinnon kokonaisuuden kanssa. Olet arvokas, joten pidä elintavoista huolta ja pysy liikkeessä niin henkisesti kuin fyysisestikin!

Jaana Strandman

Liikunnanohjaaja, erityisopettaja

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas

6.3.2023

VELANOTOLLE STOPPI JA ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN

Marita Orava vaati L-S mielipidekirjoituksessaan 22.2.2023 kansanedustajaehdokkailta toimenpide-ehdotuksia valtion velkaan. Talouden haasteisiin tulee vastata mm. seuraavalla toimilla.

Suomen talous on vakavassa kriisissä ja siksi valtion velan kasvulle täytyy tehdä pysäytys. Kansamme elinkustannukset ovat karanneet käsistä ja monet kodit ja perheet ovat arjessaan vaikeuksissa. Suomalaisten asiat tulee laittaa nyt ensin tärkeysjärjestykseen. Julkinen talous on liian raskas ja tehoton. Hallintosektoria ja byrokratiaa tulee keventää suoraviivaisemmaksi, joka sujuvoittaa suomalaisten arkea. Eri hallinnon alueille tulee laittaa vuosittainen 2-4% säästötavoite seuraavaksi kahdeksi hallituskaudeksi, lukuunottamatta poliiseja, hoitajia ja opettajia. Kehitysavusta, jota Suomi toteuttaa osakseen jopa velkarahalla 1,2 miljardia euroa vuosittain. Osa tästä rahasta tulee kääntää suomalaisten hyväksi esim. omaishoitajille, pienituloisille eläkeläisille ja lapsiperheille.

Työnteko tulee olla aina kannattavaa ja se ei saa olla sosiaaliturvaetuuksien kanssa samalla tasolla. Verotuksen keventäminen tulee tehdä esim. työhaluisten ja -kykyisten eläkeläisten verotukseen. Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee porrastaa. Vihreän siirtymän tavoitetta on rukattava, jotta tässä maailmantilanteessa energian ja logistiikan kustannukset eivät romuta vientiteollisuuden kilpailukykyä. Meillä ei ole varaa teollisuuden joukkopakoon vaan sinivalkoisen siirtymän turvin teollisuutta tulee saada takaisin omaan maahamme. Suomalaisten tuotteiden, kuten puun jalostusarvoa tulee nostaa.

Yrittäjyys luo Suomeen kasvua ja sitä kautta hyvinvointia. PK-yrittäjien aseman vahvistaminen tulee olla tulevan hallituksen avaintehtäviä. ALV-vero tulee tarkastella kokonaisuuteena uudelleen ja kuntien toimintakulttuuri pitää muuttua yritysmyönteiseksi kaikilta osin ja etenkin kaavoituksen, tontti- ja tilatarjonnan sekä koulutusyhteistyön osalta.

Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden tulee keskittyä suomalaisen arjen sujuvuuden perustehtäviin, joilla edistetään turvallisuutta, hyvinvointia ja työllisyyttä. Julkisia hankintoja ja kilpailutuksia tulee tehostaa hankintaaosaamisella ja avoimuudella. Tässä onnistuminen tuo säästöjä ja lisää tuottavuuden kasvua sekä tuo aluetaloudellisia vaikutuksia paikallisten yrityksien päästyä hankintoihin mukaan.

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Maakuntahallituksen jäsen

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas

26.2.2023

YRITTÄJYYS ON YHTEISKUNTAMME KIVIJALKA

Suomessa on lähes 300000 pk-yrittäjää. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat maamme merkittävimpiä työllistäjiä. Koko 2000- luvun uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Sektori kantoi vastuun yhteensä 160 646 uuden työpaikan luomisesta vuosina 2001-2019. PK-yrittäjien aseman vahvistaminen on talouden tasapainottamisen ohella tulevan hallituksen avaintehtäviä. Parannettavaa on paljon. Jotta yrittäjyys nähtäisiin entistä laajemmin työllistymisen vaihtoehtona, työtä on tehtävä niin kasvatuksen, mielikuvien/asenteen kuin lainsäädännönkin näkökulmista.Sairaspäiväkorvaukset, äitiyspäivärahat, työttömyyskorvaus, lomasijaisuus sekä suhteellisesti raskain verotus on lainsäädännön osalta heikommassa asemassa kuin muilla työntekijäsektoreilla. Konkurssin kokeneiden yrittäjien sulkeminen yhteiskunnan ulkopuolelle, maksuposteineen ei pitäisi kuulua hyvinvointivaltion periaatteisiin.

Seuraavan eduskunnan pitää korjata pk- yrittäjiin kohdistuvat epäoikeudenmukaisuudet. Alv-veron alaraja tulee nostaa 30000 euroon ja vapauttaa alihankinta- ja puun hankintatyö arvonlisäveron piiristä. Konkurssilainsäädäntö tulee kohtuullistaa yrittäjien osalta, vain tuomarit hyötyvät nykyisestä laista. Yrittäjätuki pitää kohdistaa pk-yrittäjien osalta, aloittamiseen sekä viemään vaikeampien aloitusvuosien ylitse. Tällä hetkellä merkittävimmät yritystuet Suomessa saavat iso yritykset, jotka tekevät jopa satojen miljoonien tulosta. Vientiteollisuuden alihankkijat joutuvat maksamaan 24%arvonlisäveroa lähinnä tekemästään työstä. Tämä jopa satojen miljoonien tulonsiirto pieniltä isoille pitää poistaa.

Itä-Suomen kuntien ja kaupunkien tulee olla kiinnostuneet alueensa yritysmaailmasta. Yritykset luovat työpaikkoja.Hyvin hoidettu talous luo yrittämiseen ja työllistämiseen kannustavan näkymän yrityksille sekä turvaa kuntalaisten peruspalvelut. Veroprosentti tulee olla kohtuullinen. Työllistymisessä pien-, mikro- ja yksinyrittäjät ovat avainasemassa. Viennin kehittämisessä pk-yrityksillä on eniten kasvunvaraa.Talouden elinvoiman palauttamiseksi yrittäjyyden toimintaedellytyksiä on korjattava monin tavoin. Yritysbarometrin tulosten perusteella kuntien päätöksentekoon tarvitaan avoimuutta, pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta sekä yrityslähtöisyyttä. Kehittämishankkeita tulee valmistella yrityslähtöisesti. Kuntien tulee satsata selkeästi ja monikanavaisesti näkyvillä oleviin elinkeinopalveluihin sekä suoraviivaistaa toimintaprosesseja.

Kilpailutuksen ja hankintojen kriteerit tulee asettaa niin, että paikallisten yritysten on niihin mahdollista osallistua. Kilpailutuksia tulee osittaa, jotta pienyritykset pääsevät niihin käsiksi ja saavat tärkeää referenssiä jatkoon. Paikallisuus tulee olla keskiössä hankinnoista vastaavilla ja sen tuomat aluetaloudelliset vaikutukset.

Toimitilojen ja tonttien tulee järjestyä nopsasti. Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yritysmyönteinen asenne on ratkaiseva ja siksi niiden tulee toimia tehokkaasti ja sujuvasti. Markkinointi ja hankkeet on nähtävä kokonaisuutta palvelevana. Liian pienistä piiperryksistä ja puuhastelusta on päästävä laajempiin kokonaisuuksiin ja luotava vankkaa pohjaa mm. Työvoiman saatavuuteen alueen koulutuksen kanssa.

Meidän tulee vahvistaa matkailumme ja tuotantomme mahdollisuuksia, monipaikkaisuutta, etätyön lisäämistä ja hyviä liikenneyhteyksiä. Itä-Suomessa on erityinen mahdollisuus etätyö - ja monipaikkaisuus yrittäjyyteen. Metsä, vesi ja ruoka ovat valttimme ja niistä meidän on ponnistettava Itä-Suomi kasvuun. Tutustumalla Itä-Suomen yrityksiin ja käyttämällä paikallisia palveluja huomaamme monipuolisuutemme ja sitoudumme alueellisesti sekä työllistämme!

Jaana Strandman

Pienyrittäjä

Aluevaltuutettu

Maakuntahallituksen jäsen

Perussuomalaisten Kansanedustajaehdokas 

20.2.2023

 OMISTAJAOHJAUKSEN TERÄVÖITTÄMINEN

Tein Mikkelin kaupunginvaltuutettuna aloitteen tästä merkittävästä asiasta lokakuussa 2022, jotta tähän saadaan jämäkkyyttä. Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta tai myös hyvinvointialue yhtiöiden omistajana, myötävaikuttaa yhtiöiden hallintoon. Tämä on oltava osa kuntastrategiaa ja valtuuston on linjattava, mitä kunta omistajuudesta tavoittelee. Konsernivalvonta on konsernijohdon vastuulla, jossa tytäryhteisöjen tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa seurataan, analysoidaan ja raportoidaan. Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisöjen toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.

Suomen valtion ja kuntien tulee terävöittää omistajaohjauksen ja konsernijohtamisen mallia. Kyse on merkittävästä ohjauksesta ja tästä meillä on niin valtion kuin kuntienkin taholta epäonnistuneita esimerkkejä ihan lähiajoilta mm. Valtion Fortum- Uniper ja Mikkelin Vesilaitos. Mikkelin kaupunkikonsernin tase on noin miljardi. Kyse on merkittävästä asiasta kaupunkimme talouden hoidossa ja siksi omistajaohjaus kokonaisuudessaan on napakoitettava ja jäsennettävä määrätietoisemmaksi ja vastuullisemmaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajaohjauksen tehtävät ja tavoitteet määritellään selkeästi ja suoraviivaisemmin strategiaan pohjautuen. Kaupunkikonsernin konserniohjaus ja johtaminen vastuutetaan selkeämmin ja tytäryhteisöjen toimitusjohtajien, hallituksen ja kaupungin välistä yhteistyötä lisätään mm. Ennakoivien keskustelujen suhteen. Strategisten tavoitteiden mukaista toimintaa tulee jatkossa tarkastella ja valvoa talouden katsauksissa vuosikellon mukaisesti.

Omistajaohjauksen ja konsernijohtamisen ydintehtävät tulee olla yhtiöittämisestä ja rakennemuutoksista johtuvien asioiden suunnittelu ja toimeenpano, konsernin rahoitus- ja sijoitussuunnittelu, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan tilan arviointi, hankintatoiminta, sopimushallinta - ja valvonta. Riskienhallintaan tulee määritellä tasot, jotta voidaan tunnistaa koko kaupunkikonsernin riskitasoa eri palvelualueilla yhtiöissä. Kaupungin tulee voimakkaammin huomioida ja kehittää hankintavalmiuksia ja hankintakulttuurin yhtenäistämistä sekä koordinoida yhtiömuotoisesti tuotettavien palveluiden järjestämistä. Lisäksi tytäryhtiöiden hallituksiin ja konserni- ja elivoimajaostoon tulee valita henkilöitä, joilla on osaamista, tietoa ja taitoa toimia vastuullisina hallituksen/jaoston jäseninä kunnan edun mukaisesti.

Jaana Strandman

Kaupunginvaltuutettu

Kansanedustajaehdokas PS

Kaakkois-Suomen vaalipiiri

13.2.2023

MAASEUTU TARVITSEE TEKOJA, EI PUHEITA

6.2.2023 mielipidekirjoituksessaan Antti Paunonen kirjoittaa maaseudun hädästä ja kuinka Keskusta on sitä pyrkinyt siihen puuttumaan. Kerrataanpa tosiasioita. Maatalousministerin salkku on ollut liki 8 vuotta keskustalaisella ministerillä, samoin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajuus. Siitä huolimatta maataloudessa menee näin huonosti. Tukipaketit ovat olleet riittämättömiä, jotka tulevat liian myöhään ja kohdistuvat väärin. Poukkoilevat ja haparoivat maaseutupoliittiset päätökset ovat tuonee lisäesteitä mm. Liitännäiselinkeinojen hyödyntämiselle esim. Koneurakoinnille.

Perussuomalaiset julkistivat marraskuussa 2022 maaseutupoliittisen toimenpideohjelman. Siinä esitetään 100 konkreettista toimenpidettä maaseudun elinvoiman ja omavaraisuuden turvaamiseksi. Ohjelma kattaa kuusi aihealuetta: maatalous, metsät ja metsätalous, maaseutuelinkeinot, metsästys, huoltovarmuus ja maaseudun kehittäminen. Perussuomalaiset olivat mukana esittämässä marraskuussa 2022 välikysymystään maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Eduskunnan vuoden 2022 viimeisessä täysistunnossa Keskusta, SDP ja Kokoomus äänestivät vastaan kaikkia perussuomalaisten esittämiä 16 toimenpidekohtia mm:

Elintarvikemarkkinalakiin määriteltävä alkutuottajalle oikeudenmukainen ja riittävän tulotaso kuluttajahinnasta. Viljelijöiden lainoihin on annettava korkotukea. Sivuelinkeinojen

Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden tulee lisätä kotimaisen ruuantuotannon käyttöä.

Maatalouden ilmastotoimia tulee järkevöittää. Viljelijälle tulee taata lomistuspalvelut ja henkisen jaksamisen toimenpiteet. Maaseutuyrittäjien byrokraattista taakkaa tulee keventää. Kiinteistövero tulee poistaa maa- ja metsätalouden talousrakennuksilta. Suomalaisen ruuan vientiä on edistettävä. EU:ssa Suomen kansallistason edun ajaminen metsien ennallastamisasetuksessa on ykkösasia.

Samassa täysistunnossa Kokooomus esitti vielä leikkauksia mm. Maaseudun elinkeinojen kehittämiseen.

Kaiken tuen tulee nyt mennä ruuantuotantoon. Maaseutu tulee hahmottaa kokonaisuutena.

Suomalaisen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden pärjääminen on elinehto Suomelle. Tärkeää on, miten ja missä ruoka tuotetaan, mistä teollisuus saa raaka-aineita ja millaiset palvelut ja saavutettavuus maaseudulla on. Koko Suomen on pystyttävä pärjäämään ja kotimaista ruuantuotantoa ei saa vaarantaa.

Jaana Strandman

Maaseudun asukas

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas

7.2.2023

KANSANKYNTTILÄT YLLÄPITÄVÄT KOULUTUKSEN LIEKKIÄ

Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että oppimiserot erityisesti lukemisessa ja kirjoittamisessa kasvavat koulujen ja oppilaiden välillä.Kouluterveyskysely kertoo karua kertomaa ahdistuneisuudesta, masentuneisuudesta ja yksinäisyydestä. Olemme eläneet koronakriisistä energiakriisiin. Lapset ja nuoret voivat pahoin aikuisten luomasta vaatimusten ympäristöstä, jossa itseohjautuvuus ja digitalisaatio ovat vallalla. Laastarin sijaan on keskityttävä haavan syyhyn ja parantamiseen. Se tekee kipeää, mutta nyt on aivan välttämätöntä pysähtyä kaikkia lapsiamme ja nuoriamme koskettavan koulutuspolun äärelle.Missä on se Suomi ja koulumaailma, joka kulkee lapsen ja nuoren kehitystä ja kasvua arvostaen ja tukien? Se Suomi, joka oli Pisan kärkimaita.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on nyt keskityttävä lapsen ja nuoren perusarkeen, johon kuuluvat koulu ja koti. Perhekeskeisten arvojen palauttaminen ja vanhempien kasvatustyön tukeminen arjessa on avain onnelliseen lapsuuteen ja nuoruuteen. Rakkaus, rajat ja yhteisöllisyys on nostettava keskiöön.

Oppiminen, kasvaminen ja kehittyminen on yksilöllinen kokonaisuus, mikä tulee huomioida valittaessa sisältöjä ja menetelmiä opetukseen ja kasvatukseen. Kouluun tulee saada työrauha ja kaikki tulee pitää mukana. Päiväkodin ja koulun arjessa ryhmäkoko tulee olla säädelty laissa. Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukimuodot tulee vastata tarvetta ja tuen tasoja on suoraviivaistettava huomioiden koulun arki ja opettajan työmäärä.Opetuksen tuntimäärää on nostettava liikunnan, lukemisen,kirjoittamisen ja laskemisen oppimisessa. Itsetunnon ja sosiaalisten- ja tunnetaitojen kehittyminen on tärkeintä ja siksi niitä tulee opettaa joka päivä.

Lukiokoulutuksen alueellista saavutettavuutta on kehitettävä. Laadun yhdenvertaisuutta on vahvistettava säätämällä sitovista lukiokoulutuksen laatukriteereistä. Lukion toimintakulttuuriin on tuotava lempeyttä ja nuoren henkistä kasvua tukevia toimintamuotoja.

Toisen asteen koulutuksen tulee olla arjessa kiinni. Tarvitsemme Kaakkois-Suomeen osaavaa työvoimaa eri aloille. Ammatillisen koulutuksen mm. XAMK.n tulee vastata työvoimatarpeiden mukaiseen koulutukseen. Koulutuspaikkoja on lisättävä ja oppimispolkuja joustavoitettava. Yrittäjyys -koulutus tulee ottaa koulutusohjelmiin vahvasti. Polkuja työelämään ja sukupolvenvaihdoksia on mahdollistettava oppisopimuskoulutuksen kautta. LUT:n yliopiston merkittävyys kokonaisuuden kannalta on tärkeä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Koulutuksen rahoitusmalli on selkeytettävä ja hanketoiminnan vaikuttavuus arvioitava tarkemmin.

Otavan Opistolla on merkittävä rooli Suomen parhaana nettilukiona ja maahanmuuttajien kotouttamisen kouluttajana. Opisto tarjoaa laadukasta täydennyskoulutusta ja monimuotoisia kursseja.

Kansalaisopistot ja kansanopistot tarjoavat monipuolisten kurssien muodossa oppimista ja kehittymistä koko kansalle. Siksi toiminta on taattava ja kurssimaksut pidettävä kohtuullisina ja kaikkein saavutettavina. Oppiminen tulee nähdä elinikäisenä.

Opettajien koulutusmääriä on nostettava ja pidettävä kiinni korkeatasoisesta peruskoulutuksesta sekä täydennyskoulutuksesta. Opettajan ammatin arvostus ja palkkaus on saatettava työn vaativuutta ja määrää vastaavalle tasolle. Opinto-ohjaaja- ja erityisopettajamitoituksesta on säädettävä lailla.Kansankynttilöitä on tarvittu ja tarvitaan edelleen vahvasti ylläpitämään yhteiskuntamme sivistystä ja koulutusta. Työelämämme tarvitsee osaavaa työvoimaa ja työ on oltava kannattavaa.

Jaana Strandman

Kasvatustieteen maisteri

Erityisopettaja

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas

Kaakkois-Suomen vaalipiiri

15.1.2023

Hirvi lautaselle - ei konepellille

Metsästys on aina kuulunut ja on arvokas osa suomalaisten elämäntapaa. Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin.

Se on arvostettu harrastus, joka tuo yhteisöllisyyttä, virkistystä, liikuntaa ja suomalaista riistaa pöytään sekä pitää maaseutua elinvoimaisena. Metsästyksen tulevaisuus on turvattava. En hyväksy sellaista toimintaa tai lainsäädäntöä, joilla vaikeutetaan kohtuuttomasti metsästystä.

Vastuullinen ja kestävästi toteutettu metsästys on riistakannan hoitoa esim. Hirvikolareiden määrä vähenee. Metsästäjien toteuttamilla riistakolmiolaskennoilla saadaan arvokasta tietoa lajistostamme. Metsästäjät tekevät paljon vapaaehtoistyötä tarjoamalla apua esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneiden tai vaaraa aiheuttavien hirvieläinten ja suurpetojen jäljestämiseksi, karkottamiseksi tai talteen korjaamiseksi. Susien, karhujen ja ilveksien sekä hanhien kannanhoidollinen metsästys on turvattava lailla.

Metsästyksessä tarvittavan ampumataidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen maassamme tarvitaan laaja ampumarataverkosto. Joka kahdeksas suomalainen harrastaa ammuntaa, joten on tärkeää, että kaikkialla ylläpidetään helposti saavutettavia ampumaratoja. Ampumaradoille on varmistettava riittävä rahoitus ja ympäristölupabyrokratiaa on lievennettävä. Ampumarataverkosto on myös maanpuolustuksellisesta ja varautumisen näkökulmasta äärimmäisen tärkeä.

Metsästysseuroilla on tärkeä rooli metsästysperinteen välittämisessä sukupolvelta toiselle. Valtion on panostettava jatkossa lasten- ja nuorten metsästys-, erä- ja retkeilytoiminnan parantamiseen. Metsästyksen merkitys pitää tuoda esille peruskoulujen opetuksessa esimerkiksi tarjoamalla yläkouluissa mahdollisuus suorittaa valinnaisaineena metsästyskortti. Metsästyskortin myötä opitaan lajituntemusta, riistaekologiaa ja riistanhoitoa sekä perusteet eettisestä, turvallisesta ja kestävästä metsästyksestä.

Jaana Strandman

Metsästäjä

Erityisopettaja

Kansanedustajaehdokas

Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Perussuomalaiset

10.1.2023

Mikkelin Vesilaitoksen eurot ja vastuut

Valitettavasti huonot uutiset kaupunkimme talouden osalta jatkuvat. Me mikkeliläiset olemme saamassa maksettavaksemme noin 6,5 milj.euron laskun Vesilaitoksemme urakkasopimuksen purkamisesta. Sopimuksen purkaminen ei ole noudattanut konserniohjettamme ja konsernivastuuhenkilö Riihelä ja Vesilaitoksen johtaja Turkki olivat vastuullisia henkilöitä purun esittelijöinä Vesilaitoksen johtokunnalle 17.3.2020 kokouksessa. Kaupunginhallitus ei kokouksessaan 23.3.2020 käyttänyt asiaan otto-oikeutta. Kuka kantaa vastuun tästä toiminnasta?

Käräjäoikeuden päätös on yksiselitteinen siitä, että sopimuksen purkamiselle ei ole ollut perusteita. Tämä tarkoittaa arjessamme meille jokaiselle lähes 1veroprosentin korotusta tai vesimaksuja nousua. En voi kaupunginvaltuutettuna enkä asukkaana hyväksyä tällaista toimintaa yhteisillä verorahoilla. Maaliskuussa 2022 Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt talousarvion 2021 Vesiliikelaitoksen alijäämää noin 0,7milj.e eikä verkosto- ja laiteinvestointien ylitystä 0,9 milj.e. Ilmaisin tuolloin valtuuston kokouksessa epäluottamusta Vesilaitoksen johtoa kohtaan projektijohtamisessa ilmenneiden puutteiden vuoksi.

Vesilaitoksen hankekokonaisuutta on hoidettu alusta lähtien hatarasti vajavaisilla tiedoilla ja osaamisella. Alkuperäinen kustannusarvio on ylitetty 40 milj.eurolla. Nyt vaadin, että Vesilaitoksen toiminta kokonaisuutena avataan niin päättäjille kuin mikkeliläisillekin avoimesti. Kaupunginhallituksen tulee selvityttää rakennushankkeen eri vaiheet, urakkahinnan ylityksen syyt ja purkaminen sekä sen jälkeiset kustannukset. Lisäksi on selvitettävä, mikä osuus ja vastuu Rambolilla on ollut kokonaisuudessa. Kaupunkimme päätöksenteon toimintakulttuuri ei voi rakentua puuhastelulle ja mielivallalle. Sen on perustuttava faktoihin, kokonaisuuksien ja riskien hallintaan, sisäiseen valvontaan sekä suoraviivaiseen ja avoimeen päätöksentekoon, jossa noudatetaan lakia. Peräänkuulutan myös konsernijohtamista ja johtamista joka tasolla. Liikelaitoksella on kahdeksanjäseninen johtokunta, joka ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa sekä vastaa sen hallinnon, toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Positiivista Vesilaitos-asiassa on se, että laitos on toiminut reilun vuoden suhteellisen hyvin. Lisäksi EcoSairila-kehitysalusta on saamassa merkittävää vesiosaamisen liiketoimintaa. Yritysyhteistyön edistämiseksi on perustettu Blue Economy Mikkeli- hankekokonaisuus. EcoSairila -kehitysalustakokonaisuuteen Mikkeli on satsannut huomattavan summan noin 100milj.euroa. Nyt pitää alkaa tulla tuloksia ja niitä kauan tavoitteisiin kirjattuja työpaikkoja. Kaupunki ei voi olla riskibusineksen maksaja vaan kaupunkilaisten palvelujen tuottaja. Kaupunkilaisten etu ja oikeus on aidosti ja avoimesti tietää, mihin yhteisiä euroja laitetaan ja kuinka viranhaltijat ja päättäjät toimivat.

Jaana Strandman

Kaupunginvaltuutettu

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas 

2.1.2023

Mielipidekirjoitukseni tämän päivän Länsi-Savo lehdessä. Haluan tällä kirjoituksella luoda uskoa siihen, että valo voittaa pimeyden ja luottamuksella ja positiivisella asenteella yhdessä toimien selviämme. Presidenttimme eilisessä 1.1.2023 Uudenvuodenpuheessaan sanoi: " Yhdessä toimiva kansa on valtava voima."

ETELÄ-SAVON UUDENVUODENLUPAUS

Haluammeko luoda ja tehdä yhdessä Etelä-Savon maakunnastamme myönteisen ja raikkaan kuvan? Haluamme! Meitä on Etelä-Savossa 130600 vakituista asukasta ja kausiasukkaita lähes saman verran. Väkilukumme on vähentynyt vuodessa 1000 henkilöllä ja syntyvyyteen ollut 700 vauvaa/vuosi.

Nyt on viimeinen aika toimia. Kun me yhdessä päätämme tästä eteenpäin kertoa ja tuoda esille upean maakuntamme vetovoimatekijöitä; luontoamme, metsiämme, järviämme, puhtauttamme,osaamistamme, koulutustamme. Samalla me onnistumme myös luomaan veto- ja pitovoimaa. Tähän tarvitaan meitä kaikkia ja jokainen pystyy omalta osaltaan näihin talkoisiin ihan varmasti. Näin me onnistumme!Myös sosiaalisen median ja lehdistön, radion sekä television tulee nyt muuttaa suuntaa uutisoinnissaan ja löytää positiiviset jutun aiheet tai ainakin kääntää negatiivisuus positiiviseksi .

Etelä-Savo pystyy profiloitumaan Suomen parhaaksi maaseutumaiseksi ja metsäisimmäksi maakunnaksi tiedostamalla ja markkinoimalla sitä mitä meillä on! Metsä, vesi ja ruoka ovat maakuntamme valtit ja elinvoiman sekä hyvinvoinnin pilarit. Meidän tulee suunnata katseemme ja kaikki uudenvuoden "paukut" siihen, että maakuntaamme muuttaa ja koulutukselle tuottaa työntekijöitä, yrityksemme, erityisesti maakuntamme pienyritykset, voivat hyvin ja maakuntamme asukkaat haluavat perustaa perheitä ja saada lapsia. Hyvinvointialueemme, Maakuntaliiton, ELY:n ja kuntien tulee yhdessä toimien luoda ketteriä edellytyksiä saavutettavuuteemme ja ryhtyä toimenpiteisiin.

Nyt on aika aloittaa Myö yhdessä-hyvä kello kauas kuuluu!

Jaana Strandman

Maakuntahallituksen jäsen

Aluehallituksen jäsen

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas

7.12.2022

Tiinalle!

Kiitos Tiina Himanen kirjoituksestasi Länsi-Savo lehdessä 3.12.2022 "Kuka puolustaisi haurainta". Kirjoituksesi pysäytti jälleen pohtimaan, mikä on oman maamme, Suomen kansamme henkinen ja fyysinen tila. Emme ole huolehtineet suomalaisten hyvinvoinnista riittävästi. Hyvinvointiyhteiskunnan menestys mitataan hauraimpien hyvinvoinnilla. Päätöksenteon tulee joka tasolla keskittyä jatkossa ihmiseen.

Reilu 80 vuotta sitten maamme tärkein yhteinen asia sodan kourissa oli "kaveria ei jätetä". Tätä sanomaa meidän tulee yhdessä toteuttaa edelleen ja pitää kaikki mukana.

Henkinen ja fyysinen tuki - ihminen ihmiselle - tulee juurruttaa jokaiseen suomalaiseen. Arkemme tulee olla elämisen arvoista. Käännetään rahahanat suomalaisiin päin, sen me ansaitsemme!Suomi laittaa joka vuosi kehitysapuun 1260miljoonaa euroa. Seuraavassa hallitusohjelmassa tästä summasta tulee ohjata satoja miljoonia euroja oman maamme kansalaisten arkeen alentamaan jokapäiväisiä elinkustannuksiamme. Autetaan ja hoidetaan suomalaisten hyvinvointia ensin.

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Aluehallituksen jäsen

Perussuomalaisten Kansanedustajaehdokas

25.11.2022

OMAISHOIDON ARKI ARVOONSA

Omaishoitajien arjen asiat on nostettava vahvasti esille. Omaishoitajat, joita Suomessa on noin 350000, tekevät arvokasta ja merkityksellistä työtä. Pitkäaikaissairas, vammaisen tai iäkkään omaisen tai läheisen kotona hoitaminen onnistuu vain omaishoitajan turvin. Omaishoito tuo huomattavia säästöjä yhteiskunnalle. Säästöjen on arvioitu olevan miljardeja euroja vuodessa. Suomiei selviäisi sosiaali- ja terveystoimen kriisistä ilman omaishoitajia.

Omaishoidon merkittävimpiä asioita on omaishoitajan yksinäisyys ja jaksaminen. Monet omaishoitajista ovat itsekin ikääntyneitä tai työssäkäyviä. Omaishoitajalla on moninainen työkenttä. Jonot hoivakotiin ovat pitkät ja edes muutaman päivän lepohetket ovat hankalasti järjestettävissä. Muistisairaiden määrä on voimakkaasti lisääntymässä, jolloin omaishoitajan arki muuttuu yhä haastavammaksi ympärivuorokautisesti hoivatyöksi. Lapsiperheissä tarvitaan lapsen erityistarpeiden tunnistamista ja kasvun ohjausta.

Työikäinen omaishoitaja tarvitsee omaishoidon ja työnsä yhteensovittamisen järjestämisen sujuvaksi ja järkeväksi.

Suomeen tarvitaan omaishoito-ohjelma, jossa linjataan omaishoidontukea yhdenvertainen kehittäminen, riittävät, saavutettavat ja laadukkaat palvelut. Järjestöjen ja yhdistysten merkitys omaishoidon tukipilarina tulee turvata keskittymällä arjen käytäntöihin ja voimavaroja tukevaan toimintaan sekä rahoituksen takaamiseen. Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa ja kuormittavaa "paperisotaa" ja byrokratiaa vähentää. Omaishoitajan saamaa omaishoidon tukea tulee korottaa ja verotusta keventää/poistaa se kokonaan. Omaishoito tarvitsee kokonaisvaltaisen tarkastelun tulevaan hallitusohjelmaan, jossa suoraviivaistetaan palveluprosessi ja kokonaisuus omaishoitajalähtöiseksi.

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Aluehallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas PS

Kaakkois-Suomen vaalipiiri

26.10.2022

ELOISAA IKÄÄNTYMISTÄ

Etelä-Savon väestön ikääntyminen nähdään haasteena. Näen asiaa myös toisesta näkökulmasta. Ikääntyvässä väestössä on monipuolinen mahdollisuus, kokemus ja tietotaito. Ikäihmisen kokemusta tulee hyödyntää. Heillä on paljon sellaista elämän tietoa ja taitoa, jota tulevat sukupolvet tarvitsevat.

Eläkeiässä olevan verotus on liian kova varsinkin naisilla, jotka ovat olleet matalapalkkaisessa työssä tai maatalon emäntinä. He ovat hoitaneet lapset ja turvanneet elinvoimaamme. Verotus heidän osaltaan vaatii pikaisen uudelleen tarkastelun, kun kulut ovat nousseet niin sähkön kuin ruuankin osalta huimaa vauhtia. Verotus tulisi olla myös sellainen, että ikäihmisen niin halutessaan olisi taloudellisesti järkevää eläkkeensä lisäksi käydä työssä vaikka osa-aikaisesti. Mielestäni tätä resurssia ei tule jättää käyttämättä työvoimapulassamme.

Ikäihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi tulee pääpaino olla ennaltaehkäisevissä palveluissa. Jokainen meistä ikääntyy ja haluaa pysyä mahdollisimman terveenä. Liikunnan, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ravinnon merkitystä tulee korostaa. Jokaiselle tulee löytyä merkityksellisyyttä arkipäiviin ja kokemusta arvokkaasta arjesta. Ikääntyvä väestö käyttää paljon kulttuuripalveluita, matkustavat ja harrastavat. Nämä kaikki tukevat alueemme vetovoimaisuutta. Maakuntamme ikääntyvässä väestössä tulee nähdä myös mahdollisuudet.

Jokainen haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Jokaisella on oikeus elämän loppuvaiheessa hyvään hoitoon. Hyvän hoidon tulee tapahtua lähellä, omassa ympäristössä. Kotiin järjestettävillä oikea-aikaisilla palveluilla tulee turvata iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä. Kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen välillä tulee olla saatavilla monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palvelukokonaisuuksia. Meidän tulee etsiä rohkeita vaihtoehtoja yhteistyössä ikäihmisen elämän laadun turvaamiseksi. Hoitoa tulee selkeyttää ja parantaa toteutumisen seurantaa.

Nyky-yhteiskunnan merkittävä haaste on myös yksinäisyys. Tähän meidän tulee jokaisen yhdessä tarttua. Myös järjestöjen ja yhdistyksien keinot täytyy hyödyntää ja kehittää siihen toimintamuodot. Yksin voi olla, mutta ei yksinäinen.

Jokainen ihminen ansaitsee arvokkaan, turvallisen ja kunnioitetun ikääntymisen.

Jaana Strandman

Etelä-Savon hyvinvointialueen Aluehallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas PS

15.10.2022

VAALIJALAN SATEENKAAREN KOULU TURVATTAVA

Pieksämäen Vaalijalan Sateenkaaren koulun toiminta vaativan erityisen tuen, kasvamisen, kehittymisen ja oppimisen toteuttajana on turvattava. Sateenkaaren koulu on Vaalijalan kuntayhtymän ylläpitämä koulu, jossa annetaan esi-, perus- ja lisäopetusta vaativaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Koulu tarjoaa opetusta kehitysvammaisille, autistisille ja psykososiaalista tukea tarvitseville oppilaille, joiden kotikunnan lähikoulu ei pysty vastaamaan heidän koulunkäynnin yksilöllisiin tarpeisiin tai jotka tarvitsevat kasvun, kehityksen sekä oppimisen tueksi laaja-alaista kuntoutusta. Sateenkaaren erityiskoulussa annetaan opetusta koulussa vakituisesti opiskeleville sekä lyhytaikaisilla kuntoutusjaksoilla käyville oppilaille. Opetusta annetaan toiminta-alueittain sekä oppiaineittain, struktuureita ja multisensorista opetusta sekä vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä hyödyntäen. Opetuksessa huomioidaan monialainen ja toiminnallinen oppiminen sekä aistikuntoutus.

Päättäjien tulee nähdä ja ymmärtää haasteita(aggressiivisuus, laaja-alaiset kehityksen viiveet, psyykkiset häiriöt, autismi) erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren elämässä sekä perheissä, joita oppiminen, kasvaminen ja kehittyminen vaatii. Näitä lapsia ja nuoria ei voi siirtää kuntien perusopetukseen eikä kuntoutusjaksoja pysty järjestämään mikään kunta. Mielestäni on erittäin tärkeää, että Etelä-Savossa on Sateenkaaren koulu, joka pystyy huikean erityiskasvatuksen ja - oppimisen ammattitaitonsa sekä ympäristönsä vuoksi tarjoamaan vaihtoehdon.

Katson erityisopetuksen asiantuntijana, että Etelä-Savon kuntien tulee olla mukana Sateenkaaren koulun toimintaedellytyksien turvaamisessa. Mikkelillä eikä yhdelläkään Etelä-Savon kunnalla ole realistisia mahdollisuuksia toteuttaa Sateenkaaren koulun tyyppisiä toiminnallisia muotoja eikä oppimisympäristöä, jotka ovat huippuunsa suunniteltu ja toteutettu näiden lasten ja nuorten tarpeisiin. Myöskin henkilöstö on erityisen tuen ammattilaisia ja korkeasti koulutettua vaativaan työhönsä.

Kunnilla on lain (612/2021) mukainen vastuu ja velvoite Sotea ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja lainsäädännön voimaanpanosta järjestää tämä palvelutoiminta.Päättäjät kunnissa näkevät, että rahoitus tämän tyyppiseen toimintaan tulisi tulla valtiolta. Kunnat maksavat siitä käytetystä opetuspalvelusta.Kunnilla ei ole mahdollisuus perusrahoitusta maksaa. Kokonaisuus niin Vaalijalan kuin siihen kiinteästi kuuluvan Sateenkaaren koulunkin osalta tulee huomioida. Vaalijala on merkittävä osa Etelä-Savon hyvinvointialueen toimintaa ja Sateenkaaren koulun yhdyspintatyö hyvinvointialueiden kanssa on tärkeää.

Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja oppia ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti! Tämä on perusopetuslaissakin säädetty.

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Aluehallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas PS

17.9.2022

HYVINVOIVAT PERHEET RAKENTAVAT SUOMEA

Nyky-Suomessa lapsiperheen arjen tarkastelu kokonaisuutena on unohdettu. Lapsiperheissä on noin miljoona alaikäistä lasta. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on 1,84. Luku on pysynyt vakaana lasten määrän pienenemisestä huolimatta. Lapsiperheistä yksilapsisia oli 43 prosenttia, kaksilapsisia 39 prosenttia ja kolmilapsisia oli 13 prosenttia. Viidessä prosentissa lapsiperheistä oli vähintään neljä alle 18-vuotiasta lasta.

Syntyvyys Suomessa on laskussa ja se on uhka hyvinvointivaltiollemme. Tähän vaikuttavat nuorten aikuisten vahva urasuuntautuneisuus ja yhteiskunnallinen vaativuus tehokkuudesta työelämässä sekä perusarjen haasteet. Perheet ovat tällä hetkellä joutuneet ennennäkemättömällä tavalla yhdistämään lasten kotihoidon ja etätyön. Lapsiperheen arki vaatii kokonaisuuksien hallintaan liittyvää suunnittelua ja ennakointia ja tähän perheet tarvitsevat tukea.Arjen haasteet näkyvät myös esimerkiksi vaikeutena saada lapselle hoitopaikka kotia lähellä olevasta päiväkodista. Huolta entisestään lisäävät lasten sairastuminen tai jos perheeseen syntyy erityistä tukea tarvitseva lapsi. Hyvän vanhemmuuden myytti kolkuttaa jokaisen vanhemman takaraivossa.Bensan ja sähkön hinnat ovat niin korkealla, että tulevaisuus perheiden taloudesta on huolestuttava. Palkat eivät ole nousseet siinä tahdissa, jossa kulumme ovat nousseet. Ostovoima vähenee ja perheiden ahdinko syvenee. Yhteiskuntamme ei voi toimia niin, että erilaisista sosiaalituesta saa saman verran kuin palkkatyöstä.

Näihin lapsiperheiden arjen haasteisiin meidän päättäjien tulee kohdistaa pikaisesti korjaustoimenpiteitä, jotta uhkaavilta ennustuksilta voidaan välttyä. Perhe tulee olla yhteiskuntamme perusyksikkö. Kyse on perusasioista ja niiden turvaamisesta - arvovalinnoista, joissa suomalainen ja suomalaisten hyvinvointi on etusijalla. Resurssimme pitää kohdentaa entistä tarkemmin oleellisiin kohteisiin kokonaisuus huomioiden.

Nämä korjaustoimenpiteet ovat työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen yksilö- ja perhekohtaisesti. Ennakoiva perhesuunnittelu ja perheneuvonta on erityisen tärkeää. Avun tarpeen kohdistamista perheen arkeen konkreettisesti osaavan ja luotettavan perhetyöntekijän ns. kodinhoitajan turvin on arvokasta. Arjen tuki, jossa tuttu perhetyöntekijä toimii auttaen perhettä eri elämäntilanteissa. Vanhemmuuden tukeminen ja päivähoidon ja koulun yhteistyö lapsen kasvussa, kehittämisessä ja oppimisessa on kokonaisuuden kannalta olennaista. Päivähoidolla ja koululla on merkittävä ja pitkäaikainen rooli lapsiperheen arjessa ja siksi pääpaino tulee olla koko perheen hyvinvoinnissa. Tämä tarkoittaa sosiaalityön ammattilaisen osaamisen korostamista koulujen ja päiväkotien arjessa. Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyön on onnistuttava yhteisten perheisiin kohdistuvien palvelujen järjestämisessä. Myös koko peruskoulujärjestelmämme kaipaa päivitystä yksilöllisempään ja erityiseen suuntaan. Hallituksen budjettiriihen lapsiperheiden tukitoimista olen sitä mieltä, että kertaluonteinen yhden kuukauden lapsilisän maksu ei syntyvyyttä nosta eikä myöskään lapsilisän 5e/kk yksinhuoltajakorotus.

Lapsilisä on lain mukaan tarkoitettu lapsiperheen menoihin. Lapsilisää on maksettu jo vuodesta 1948 saakka kaikille perheille tulotasosta riippumatta. Lapsilisät ovat verotonta tuloa ja yhdestä lapsesta se on kuukaudessa 94,88e. Katson, että lapsilisä ei vastaa enää sitä tarkoitusta, joka sillä oli syntyvyyden kannustimena. Lapsilisä tulee muuttaa tarveperusteiseksi eli lisä tulee maksaa perheen tulojen ja tarpeiden mukaan porrastetusti.

Myös vanhemmille annettava verohuojennus lapsiluvun mukaan tulee ottaa käyttöön. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen tukimuodot tulee järjestyä yhden luukun - toimintamallilla. Perheiden tukitoimet tulee kohdistua perhekohtaisesti elämän kokemiseen ja luottamukseen tulevaisuuteen.

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Aluehallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas PS

2.9.2022

Keliakiakorvaus takaisin

Keliakiaviikkoa vietetään tänä vuonna 5.-11.9.Tavoitteena on lisätä yleistä keliakiatietämystä ja vaikuttaa sitä kautta siihen, että keliakian alidiagnostiikka vähenee ja mahdollisimman moni 70 000 diagnosoimattomasta keliaakikosta saisi diagnoosin sairaudelleen. Suomalaisista keliakiaa sairastaa noin 2% eli yli 100000 henkilöä. Suurin osa on naisia. On arvioitu, että vain 1/3 on diagnosoitu.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa viljatuotteita sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti gluteenittoman ruoan ongelmia ovat sen saatavuus, korkea hinta ja ruokavalion rajoittava luonne.

Haluan keliaakikkona edistää gluteenittomiin tuotteiden ja tuotehintojen kohtuullistamista. Keliaakikko joutuu arjessaan jatkuvasti varmistamaan ja lukemaan tuoteselosteita. Merkinnät esim. Seisovissa pöydissä eivät usein ole paikallaan. Ottimet ovat voineet vaihtua ja pienikin ainesosa tuo keliakian oireet ja tuhoaa arvokasta suolinukkaa. Vetoankin, että gluteenittomuus on selvästi merkitty eri tuotteisiin.

Gluteenitonta tuotteet, raaka-aineet ovat kalliita. Haluan vaikuttaa siihen, että KELAN keliakiakorvaus palautetaan takaisin keliaakikoille. Lääkeostoissakin on kelakorvaus. Keliaakikolle ainoa hoitomuoto on pysyvästi ja tarkasti gluteeniton ruokavalio . Tämän vuoksi korvaus on perusteltu ja tasapuolinen. Korvaus olisi 31e/kk, ja se auttaisi keliaakikkoja erikoisruokavalio -hankinnoissa.

Jaana Strandman

Keliaakikko

Erityisopettaja

Kansanedustajaehdokas PS

Kaakkois-Suomen vaalipiiri

12.8.2022

TURVALLISTA OPPIMISMATKAA

Koululaiset ja opiskelijat ovat jälleen aloittaneet oppimis-, kasvamis- ja kehittymisvuotensa. Jokaiselle heistä tulee taata turvallinen ja antoisa oppimispolku. Lapsemme ja nuortemme tulee saada onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä, itsetunnon ja motivaation vahvistumista ja kohtaamista aidosti yksilönä jokaisena päivänä. Parhaat oppimisen muodot, tukitoimet ja ympäristö on löydettävä jokaiselle oppijalle.

Koulujemme ja oppilaitostemme toimintakulttuurissa tulee olla nollatoleranssi kiusaamiselle niin oppilaiden kuin henkilöstönkin suhteen. Koulun johdon tulee yhdessä oppilashuollon kanssa huolehtia turvallisesta koulutyöskentelystä, jossa jokainen on arvokas ja erilainen. Yhteistyö kotien, iltapäivätoiminnan ja koulun kanssa on vahva perusta oppijan kokonaisvaltaisen oppimispolun turvaamisessa.

Koulumatkat tulee olla turvallisia ja jokaisen oppijan kannalta pohdittu hänen ikänsä ja kehityksessä huomioiden. Toivottavasti kukaan oppijoistamme ei istu 2,5h päivittäin koulukuljetuksessa, kun tämä aika tulee käyttää harrastamiseen ja leikkimiseen sekä lepäämiseen. Me kaikki liikenteessä liikkuvat muistamme huomioida toisemme ja pikku oppijat, jotka vielä harjoittelevat itsenäistä liikkumista kodin ja koulun välillä.

Koulun henkilöstölle toivon voimia kohdata kaikki ne yhteiskuntamme tuomat haasteet ja tarpeet, joita koulutyölle asetetaan. Koulumaailmassa työskentely on tietotaitolaji, joka vaatii välittämistä, hektisyyttä, tilannetajua ja sitoutumista sekä kasvatusalan ammattillisuutta. Meiltä Suomesta löytyy maailman paras koulujen henkilöstö. Perustehtävän- hyvinvoiva oppilas-mielessä pitäminen on tärkeintä!

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Kansanedustajaehdokas

20.7.2022

ARVOKAS MAASEUTUMME

Kotimainen maatalous on huoltovarmuutemme ylläpitäjä ja perusta. Vahvuutemme tulee olla omavaraisuus tässä maailmantilanteessa, jossa nyt elämme. Etelä-Savossa lypsykarjatalouksia oli vuonna 2021 272 kpl ja viljanviljelyssä oli 185 tilaa. Maatalouden haaste on heikko kannattavuus, joka johtuu tuotantopanostensa hinnannoususta. Tällä on suora yhteys ruokaketjuille ja maakunnan elintarviketeollisuudelle. Itä-Suomen on nyt ajettava omaa etua valtiovallan suuntaan tukipaketin muodossa. Tukipaketissa tulee huomioida rahoitus tuottajahintoihin, sujuvaan tiestöön, etäyhteyksien toimivuuteen, sähkönsiirtomaksuihin, polttoaineveroon. Maatalousyrittäjien peruspohjahinnat tulee kirjata lakiin. Maatalouden harjoittamiseen liittyvää EU:n sääntelyä ja byrokratiaa on vähennettävä. Tahtotilamme on oltava puhdas lähiruoka ja maatalousyrittäjien elinvoimaisuus. Maaseudun asioissa on uskottava yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin ja toimintamalleihin.

Koko Etelä-Savossa ja Itä-Suomessa tulee olla elämisen, asumisen, harrastamisen, työnteon ja yrittämisen sekä kesäasumisen ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet. Erilaisia asumisen vaihtoehtoja tulee olla laajalti tarjolla. Tonttikaavoitus tulee olla ketterää, joustavaa ja nopeaa niin sekä yrityksille kuin yksittäisille omakotirakentajille. Kesäasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi tulee mahdollistaa ja monipaikkaisuutta tukevaksi. Maaseudun tyhjänä olevat tilat on kartoitettava ja saatettava myyntiin. Omavaraisuus ja luonto on lisännyt ihmisten halua muuttaa maalle hakien elämän laatua tässä hektisyydessä.

Maaseutumaisena maakuntana Etelä-Savon luonto tulee nähdä vetovoimatekijänä ja kehitellä luontokohteitamme vastaamaan yhä paremmin hyvinvoinnin näkökulmaan. Etelä-Savo pystyy profiloitumaan Suomen parhaaksi maaseutumaiseksi maakunnaksi tiedostamalla ja markkinoimalla sitä mitä meillä on! Metsä, vesi ja ruoka ovat maakuntamme valtit ja elivoiman sekä hyvinvoinnin pilarit!

Jaana Strandman
Kansanedustajaehdokas ps.
Maakuntahallituksen jäsen
Aluehallituksen jäsen

4.7.2022

ETELÄ-SAVON HYVINVOINTIALUEEN TALOUSHAASTEET

Kannan suurta huolta hyvinvointialueemme taloudesta. Vuoden vaihteessa aloittava hyvinvointialue lähtee toimimaan taloushaasteessa alijäämäisenä noin 25milj.euron verran. Tämä summan lisäksi kuormana ja riskinä ovat palkkaharmonisoinnin vaikutus, 7vrk hoitotakuu ja palveluasumisen oma toiminta. Lisäksi taloustaakkaa tuo henkilöstön ostopalvelu, sillä avoimia tehtäviä on hyvinvointialueellamme 550. Näihin ei ole saatu rekrytoitua henkilöitä, jolloin ne on jouduttu ostamaan ulkopuolelta. Palvelutuotanto sakkaa huolestuttavasti. Kuntouttavan työtoiminnan siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle tulee tuomaan myös oman haasteensa.

Hyvinvointialueemme rahoitus 662milj.euroa tulee kokonaan valtiolta. Rahoitusmalli kohtelee Etelä-Savoa huonosti. Rahoituksen kriteereinä on mm. väkimäärä. Maakuntamme syntyvyyden lasku on huolestuttava.Väkiluku alenee vuoteen 2030 mennessä noin 8500 asukkaalla. Samaan aikaan väestömme ikääntyy ja tämä tarkoittaa laskelmien mukaan noin 70milj.euron menojen kasvua. Myös alueemme kuntien heikko taloustilanne on yhteydessä hyvinvointialueen talouteen heikkenevästi. Etelä-Savon hyvinvointialue ei ole elinvoimainen, jos kunnat eivät voi hyvin. Koko Suomessa valtion rahoitusmallissa on noin 1miljardin euron vaje, johon maan hallituksen tulee pikaisesti puuttua. Peräänkuulutan Etelä-Savon edunvalvontaa. Edunvalvonta on nyt hajallaan ja kukaan ei ole ottanut siitä vastuuta. Alueen toimijoiden maakuntaliiton, järjestöjen, hyvinvointialueen valmistelutyöryhmän ja johdon sekä kansanedustajien pitää nyt toimia napakasti yhteen Etelä-Savon parhaaksi. Etelä-Savon veto- ja pitovoiman lisäämiseksi meidän on käytettävä alueemme luontoympäristöä veturina. Olemme kauneinta Järvi-Suomea, jossa jokainen suomalainen haluaa asua. Monipaikkaisuus tulee kääntää voimavaraksi. Tämä tarkoittaa arjessa sitä, että kuntiemme kaavoitus ja lupamenettelyt ovat sujuvia. Etäyhteyksiä parannetaan, tiestömme ja raideliikenteemme ovat saavutettavia. Yritteliäs-asenteemme on keskiössä työpaikkojen luomisessa.

Hyvinvointialueemme tulot ovat pääasiassa Vaalijalan kuntayhtymän ja kesäasukkaiden palveluiden hinnoittelun varassa. Nyt tulee myös tarkastella, onko ostopalvelusopimuksista tehostamisen mahdollisuutta.Samoin erikoissairaanhoidon sopeutumistoimet ja työnjako sekä ohjaus on arvioitava uudelleen. Meidän on pystyttävä ja onnistuttava Sosterin ja Essoten yhteenliittäminen ja kokonaisuuden muodostaminen napakaksi palvelukonseptiksi. Tämä tarkoittaa kepeää hallintoa, erikoissairaanhoidon terävöittämistä, suoraviivaista johtamista, digitaalisten mahdollisuuksien näppärää hyödyntämistä ja keskittymistä perustehtävään erityisesti perusterveydenhuollossa. Myöskin sairaaloiden työnjako on selkiytettävä. Tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Savossa on yksi keskussairaala ja useita toimipisteitä. Haluan olla tässä ja edunvalvontatyössä mukana tekemässä hyvinvoivaa Etelä-Savoa.

Jaana Strandman ps.

Aluehallituksen jäsen

Maakuntahallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas 

22.6.2022

HYVINVOINTIALUEEN RYHMÄRAHA

Laki hyvinvointialueesta mahdollistaa alueiden ottaa käyttöön ryhmäraha, jolla asukkaiden osallisuutta päätöksentekoon ja hyvinvointialueen asioihin vahvistettaisiin.Etelä-Savon hyvinvointialueen valtuusto päätti ottaa rahan käyttöön. Ryhmäraha on 5000e/aluevaltuutettu eli Etelä-Savon hyvinvointialueella 295000e/vuoden 2023 loppuun. Tein aluehallituksen kokouksessa esityksen,että hyvinvointialue ei ota ryhmärahaa käyttöön, eikä kirjaa sitä hallintosääntöön. Perustelin esitystäni sillä, että tämä on verorahojen väärinkäyttöä ja puoluetukea, johon hyvinvointialueen ei tule ryhtyä. Lisäksi tähän ryhmärahalla tehtävään toimintaan ei ole tehty kriteereitä. Ilmeisesti puolueet palkkaavat rahalla sihteereitä jne. Mielestäni tämä ei ole järkevää rahojen käyttöä.Esitykseni hävisi äänestyksessä 11-2 ryhmärahan maksamisesta, mutta ryhmärahan kirjaaminen hallintosääntöön poistettiin. Tuo raha tulisi hyvinvointialueellamme käyttää perustehtävien hoitoon, kuten kotihoidon henkilöstön palkkaamiseen. Talous tulee olemaan todella tiukoilla uuden hyvinvointialueen aloittaessa ja kaikki eurot tulee käyttää tarkasti. Perussuomalaiset haluavat maakuntamme hyvinvointialueen taloutta hoitaa huolellisesti ja suoraviivaisesti .Etelä-Savon hyvinvointialueella asukkaiden osallisuutta tulee kehittää ja siihen varmasti on löydettävissä toimintamuotoja ilman puolueille maksettavaa epämääräistä ryhmärahaakin.

Jaana Strandman ps.

Aluehallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas 

12.5.2022

Kuntalaisten oikeudet päätöksenteossa

Viime aikoina Mikkelissä on tehty tai yritetty tehdä esityksiä ja päätöksiä mm. Uimarantojen sulkemiseksi niin, että kuntalaisten huomioiminen on unohdettu. Mikkelillä on osallisuussuunnitelma, mutta sen toteuttaminen näyttää olevan hataraa. Kaupungin perustehtävä on palvella kuntalaisia- ei toisinpäin. Kunta/kaupunki on olemassa asukkaitaan varten. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Kuntalain § 22 mukaan Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;

2) selvittämällä asukkaiden ja kunnassa säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;

4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;

5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;

6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Kuntalain §23 mukaan Kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet

Huomaan, että kaupunkimme päätöksenteko tarvitsee edelleen korostusta siihen, kuinka kuntalaiset otetaan mukaan päätöksentekoon. Käytännön toimenpiteenä voisi aloittaa kuntalaisille opastamaan, kuinka esim. Päätöksentekoprosessimme etenevät. Mitä vaiheita jonkun asian päätöksenteko tarvitsee? Milloin kuullaan kuntalaisia? Milloin tehdään yritysvaikutuksien tai lapsivaikutusten arviointia? Mikkeli.fi -sivustolta löytyy palautteenanto ja aloitteenteko mahdollisuudet.

Muotoja kuntalaisten mukaanottamiseksi päätöksentekoon on monia. Tämä asia on halusta ja tahdosta kiinni. Uimaranta-asiassa ja PATU-säästöohjelmaa käsiteltäessä olisi voinut kutsua kuntalaiset yhteisiin tilaisuuksiin/työpajoihin pohtimaan näitä asioita. Tilaisuudessa olisi kerrottu asioiden perusteet ja niiden vaikutukset ja yritetty yhdessä etsiä ratkaisuja. Näin syntyisi vuoropuhelua, ymmärrystä asioiden moniin eri näkökulmiin ja säästötoimenpiteisiin sekä kehittämistoimiin.

Yhteisten asioiden hoitoon liittyy myös tiedottaminen päätökseen tulevista asioista riittävän ajoissa ennakkoon sekä päätetyistä asioista välittömästi kokouksien jälkeen. Ollaan aktiivisia ja vaikutetaan kaupunkimme toimintoihin ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Näin tyytyväisyytemme kotikaupunkiimme lisääntyy ja viihdymme Mikkelissä.

Jaana Strandman ps.

Kaupunginvaltuutettu

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen 

14.4.2022

 Etelä-Savon uusi hyvinvointialue asukkaan turvana

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Aluevaaleissa tammikuussa 2022 valitaan 59 valtuutettua päättämään Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien asioista. Olen perehtynyt hyvinvointialuetta koskeviin lakeihin ja valmisteluihin ja katson ja luotan siihen, että palvelujen saatavuus paranee. Tasa-arvoiset peruspalvelut ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen tulee hoitua kokonaisuutena Etelä-Savossa myös pienemmissä kunnissa. Alueemme asukkaiden sujuva perusarki tulee olla keskiössä jokaisessa tarkastelussa ja päätöksessä. Omaishoito, mielenterveydenpalvelut, oppilashuolto ja ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen sekä yksinäisyyden poistaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, joita haluan olla huomioimassa hyvinvointialueellamme.

Asiakasmaksuja säädellään lailla ja asetuksilla muun muassa maksujen enimmäismäärät ja maksujen yhdenmukaisuus koko alueella. Tulee määritellä lähipalvelut ja niiden kohtuulliset maksut tai maksuttomuus. Haluan huolehtia myös siitä, että digi- ja puhelinpalvelut ovat toimivia ilman pitkiä jonotusaikoja ja niiden kustannukset ovat kohtuulliset asukkaalle. Erikoissairaanhoitoon pääsy ja hammaslääkäripalvelut tulee taata myös pienissä kunnissa.

Uuden aluevaltuuston tehtävä on vastata alueen asukkaiden monipuolisista osallistumisen- ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä tiedottamisesta. Tätä voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asukasraateja sekä ottamalla asukkaita mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Aluehallituksen tulee lisäksi asettaa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet eri väestöryhmien, kuten nuoret, vanhukset ja vammaiset, vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi. Äänioikeuden lisäksi hyvinvointialueen asukkailla on äänestysoikeus hyvinvointialueen kansanäänestyksissä sekä oikeus tehdä aloitteita.

Etelä-Savon hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan. Maaseutuvaltainen ja vapaa-ajan asukkaiden Etelä-Savo hyvinvointialueena tulee huomioida kokonaisuutena ja suunnitella palveluketjut kattavasti ja asukaslähtöisesti eri-ikäisille niin Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Sulkavalla, Enonkoskella,Hirvensalmella, Puumalassa, Rantasalmella kuin alueemme kaupungeissammekin Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Tässä työssä haluan olla alueellamme mukana takaamassa arvokasta arkea eteläsavolaisille.

Jaana Strandman

Mikkelin kaupunginvaltuutettu

Maakuntahallituksen jäsen

Essoten valtuuston jäsen

Aluevaaliehdokas

14.2.2022

Johtaminen ja perustehtävän kirkastaminen

Alueellamme tarvitaan muutokseen kykeneviä johtajia niin kuntapuolelle kuin hyvinvointialueellekin. Haasteena tulee olemaan alati muutoksessa ja murroksessa oleva yhteiskuntamme. Toisaalta muutos on myös mahdollisuus uudistumiseen. Nyt on puututtava jokaisella tasolla; yhtiöissä, yksiköissä, toimialueilla perustehtävään, joka johdetaan strategian osaamisesta ja elinvoimasta.

Mikkelikin on palkannut konsultin ratkomaan ja kertomaan "oikeita vastauksia" kaupungin talouden haasteisiin. Näin se ei vaan toimi, jos emme itse ole kykeneväisiä tekemään päätöksiä koko konsernin ja emoyhtiön johtamisjärjestelmiin liittyvistä pulmista. Johtamisella on vaikutus tuottavuuteen, laatuun, kustannustehokkuuteen, prosessien, työnkuvan ja osaamisen kehittämiseen. Kyse on toimintakulttuurista, jossa perustehtävä on kirkastettu ja edetään vahvasti yhdessä sovitun strategian mukaisesti. Tehdään toimenpiteet konkreettisiin strategisiin linjauksiin. Tämä vaatii myös luottamushenkilöiltä aivan uutta otetta ja osaamista:kokonaisuuden hahmottamista ja vastuun kantoa sekä tulevaisuuden näkymiä. Päätöksenteko tulee pohjautua vahvaan ja ymmärrettävään tietoon ja osaamiseen, jolloin johtavan viranhaltijan ja esittelijän rooli korostuu. Toiminnan arviointi on oltava jatkuvaa, jotta voidaan suuntaa muuttaa ketterästi yhteisesti sovittua päämäärää kohti.

Sosiaali-ja terveystoimenpalvelujen siirryttyä hyvinvointialueelle, kuntien ja kaupunkien johtamisessa korostuu elinvoimajohtaminen. Tämä tulee olla Etelä-Savon merkittävimpiä asioita ja siihen tarvitaan osaavat, tietotaitoiset johtajat, jotta maakuntamme nousee kasvuun! Hyvinvointialue tulee myös nähdä elinvoimatekijänä. Hyvinvointialueen on asetettava mitattavaa tavoitteet kansanterveydelle, toimintakyvylle ja sote-menoille sekä määriteltävä palvelut, prosessit ja palveluverkko näistä tavoitteista lähtien. Työnkuvien ja osaamisen kehittämisellä johtaja voi vaikuttaa kustannustehokkuuteen.

Jokaisen toimijan, johtajan, luottamushenkilön, organisaation, yhtiön tulee keskittyä ydintehtäviin kuntalaisen ja eteläsavolaisen hyvinvoinnin, elinvoiman turvaamiseksi.

Jaana Strandman

Kaupunginvaltuutettu

Aluevaltuutettu

18.1.2022

Liikunta, kulttuuri ja järjestötyö ennaltaehkäisijöinä

Keskeinen uuden hyvinvointialueen perustehtävä on yhdessä kuntien ja eri järjestöjen sekä yhdistyksien kanssa tehtävä ennaltaehkäisevä työ. Mitä paremmin eteläsavolaiset vauvasta vaariin pysyvät toimintakykyisinä, sitä paremmin pystymme turvaamaan hyvinvoinnin alueellamme ja välttämään sosiaali- ja terveydenhuolloin kuormittavuutta. Tähän meistä jokainen voidaan vaikuttaa esimerkiksi liikunnalla ja liikkumisella. Liike pitää mielen ja kehon vireessä ja terveydellisestikin on tärkeää, että jokainen muksusta mummoon löytäisi jonkun liikuntamuodon elämäntavakseen. Hyötyliikunnan lisääminen arkeen onnistuu jo ihan pienillä päätöksillä tehdä asiat toisin. Omatoimisen liikunnan lisäämisen näkökulmasta tulisikin ensisijaisesti kiinnittää huomioita arkiympäristön liikuntaolosuhteisiin. Etelä-Savon kunnissa tulee olla ilmaisia ja lähellä olevia liikkumisen mahdollisuuksia kaikille tarjolla, kuten hiihtoladut, pyöräilytiet ja -reitit, retkeily.

Kulttuuri tuo hyvinvointia. Kulttuuriin ja taiteisiin osallistuminen tulee huomioida sekä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävässä että osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita uudella hyvinvointialueella. Taide ja kulttuuri tulee vakiinnuttaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Esim. Sairaaloihin ja hoivayksiköihin räätälöidään säännöllinen taide- ja kulttuuritoiminta. Katson, että tällä on saavutettavissa kustannussäästöjä pitkällä aikajänteellä.

Järjestöt ja yhdistykset ovat merkittäviä kumppaneita sosiaali- ja terveydentoimenpalveluissa ja kuntien hyvinvointistrategian toteuttamisessa. Etelä-Savon hyvinvointialueen tulee tunnustaa tämä ennaltaehkäisevä työ, varhainen tuki ja laatia kumppanuussopimukset ja suoraviivaiset tavoitteet, toimintamuodot yhteistyöhön sekä kokonaisuuteen. Ehkäisevä työ tulee turvata huomioimalla vaikutukset hyvinvointiin kaikessa päätöksenteossa.

Jaana Strandman

Essoten valtuuston jäsen

Maakuntahallituksen jäsen

Aluevaaliehdokas ps.

31.12.2021

Hyvinvointialueen askelmerkit

Haluan turvata peruspalvelut vauvasta vaariin. Palvelut tulee järjestää asiakkaan näkökulmasta inhimillisesti. Olemassa olevat resurssit on kohdistettava ydintehtäviin. Perusterveydenhuollon piiriin pääseminen on oltava nopeaa, jolloin fyysisten ja psyykkisten sairauksien oikea-aikainen hoito vähentää painetta erikoissairaanhoidosta. Terveydenhuolloin palveluja on saatava ymmärrettävällä suomen kielellä hyvän hoidon takaamiseksi.

Lähiterveysasema on ihmisten terveydelle ja alueen elinvoimaisuudelle ensisijaisen tärkeä. Etä- ja digitaalisia palveluja on hyödynnettävä nopeaan avun saamiseen ja hoitotarpeen kartoittamiseen.

Maakunnassamme tulee kehitellä terveyskeskuspalveluautojen liikennöintiä lähipalveluna. Palo- ja pelastustoimessa on tuettava arvokasta vapaapalokuntatoimintaa.

Jokainen meistä suomalaisista haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten kotona-asumisen tukemista tulee toteuttaa kotihoidon ja palveluasumisen turvin. Omaishoitajien tukemista on tarkasteltava kokonaisuutena ja vapautettava verosta omaishoitajien hoitopalkkio.

En kannata maakuntaveron käyttöönottoa, sillä se johtaa Suomessa alueiden voimakkaaseen eriarvoistumiseen ja Etelä-Savossa asukkaiden verotaakan kasvamiseen. Tämä on pois kaikkien meidän arjesta ja ostovoimasta. Hyvinvointialueen talous on oltava tarkkaa ja pyrittävä mahdollisimman kevyeen hallintoon, jotta perustehtävään arjessa riittää tekijöitä.

Kolmas sektori järjestöineen ja yhdistyksineen tulee ottaa vahvasti mukaan ennaltaehkäisevään työhön ja laatia ammatillisten sote-järjestöjen kanssa kumppanuussopimukset. Lastensuojelun haasteissa ja mielenhyvinvoinnin pulmissa tulee puuttua niiden syihin jo varhaisessa vaiheessa. Terveystarkastuksien ohella voidaan ottaa käyttöön mielenhyvinvoinnin tarkastukset.

Paikallisia sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavia yrityksiä tulee hyödyntää osaamisen, hoitojonojen purkamisen ja mahdollisen taloudellisuuden näkökulmista. Aluetaloudelliset vaikutukset tulee huomioida.

Olen valmis tekemään ja pyrkimään parhaaseen Etelä-Savon maakuntamme asukkaan arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta.

Jaana Strandman

Essoten valtuuston jäsen

Maakuntahallituksen jäsen

Aluevaaliehdokas ps.

13.12.2021

 Etelä-Savon uusi hyvinvointialue asukkaan turvana

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Aluevaaleissa tammikuussa 2022 valitaan 59 valtuutettua päättämään Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien asioista. Olen perehtynyt hyvinvointialuetta koskeviin lakeihin ja valmisteluihin ja katson ja luotan siihen, että palvelujen saatavuus paranee. Tasa-arvoiset peruspalvelut ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen tulee hoitua kokonaisuutena Etelä-Savossa myös pienemmissä kunnissa. Alueemme asukkaiden sujuva perusarki tulee olla keskiössä jokaisessa tarkastelussa ja päätöksessä. Omaishoito, mielenterveydenpalvelut, oppilashuolto ja ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen sekä yksinäisyyden poistaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, joita haluan olla huomioimassa hyvinvointialueellamme.

Asiakasmaksuja säädellään lailla ja asetuksilla muun muassa maksujen enimmäismäärät ja maksujen yhdenmukaisuus koko alueella. Tulee määritellä lähipalvelut ja niiden kohtuulliset maksut tai maksuttomuus. Haluan huolehtia myös siitä, että digi- ja puhelinpalvelut ovat toimivia ilman pitkiä jonotusaikoja ja niiden kustannukset ovat kohtuulliset asukkaalle. Erikoissairaanhoitoon pääsy ja hammaslääkäripalvelut tulee taata myös pienissä kunnissa.

Uuden aluevaltuuston tehtävä on vastata alueen asukkaiden monipuolisista osallistumisen- ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä tiedottamisesta. Tätä voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asukasraateja sekä ottamalla asukkaita mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Aluehallituksen tulee lisäksi asettaa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet eri väestöryhmien, kuten nuoret, vanhukset ja vammaiset, vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi. Äänioikeuden lisäksi hyvinvointialueen asukkailla on äänestysoikeus hyvinvointialueen kansanäänestyksissä sekä oikeus tehdä aloitteita.

Etelä-Savon hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan. Maaseutuvaltainen ja vapaa-ajan asukkaiden Etelä-Savo hyvinvointialueena tulee huomioida kokonaisuutena ja suunnitella palveluketjut kattavasti ja asukaslähtöisesti eri-ikäisille niin Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Sulkavalla, Enonkoskella,Hirvensalmella, Puumalassa, Rantasalmella kuin alueemme kaupungeissammekin Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Tässä työssä haluan olla alueellamme mukana takaamassa arvokasta arkea eteläsavolaisille.

Jaana Strandman

Mikkelin kaupunginvaltuutettu

Maakuntahallituksen jäsen

Essoten valtuuston jäsen

Aluevaaliehdokas

27.11.2021

ALIJÄÄMÄISTÄ TALOUSARVIOTA EI TULE HYVÄKSYÄ

Mikkelin kaupunginjohtaja esittää yhdessä johtavien viranhaltijoiden kanssa 7milj.e alijäämäistä talousarviota. Tätä ei tule hyväksyä. Jokainen valtuustoryhmä lupasi vaaleissa laittaa talouden kuntoon. Missä on nyt ne teot, jotta talous saadaan oikaistua? Kannan vastuuta yhdessä perussuomalaisten valtuustoryhmämme kanssa talouden hoidosta ja en ja emme tule hyväksymään jo valmiiksi alijäämäistä talousarviota.

Kuntalaki §110 sanoo: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Säästöt on löydettävissä! Nyt on kyse siitä, onko todellista tahtotilaa tehdä haastavia päätöksiä, muuttaa toimintatapoja ja toimintakulttuuria? Tarvitaan johtajia ja päätöksentekijöitä, jotka ottavat ja kantavat vastuuta. Kokonaisuuden hahmottaminen on ydinasia.

Mikkelin kaupungin tulee tarkastella yhä edelleen henkilöstöään väli- ja johtoportaan osalta muuttuvan työkulttuurin vuoksi. Korona ja uuden hyvinvointialueen muutokset ovat tuoneet ja tuovat uudenlaisia toimintatapoja lähes jokaisen työhön. Mitkä ovat strategisesti tärkeimmät hankkeet, joissa olemme mukana. Hankkeisiin tarvitaan aina omarahoitusta kaupungilta ja myös työntekijöitä arvokkaasta arjen työstä. Tämän vuoksi hanke- ja projektit on harkittava tarkoin strategiamme tavoitteen mukaisesti.

Mitä ostopalveluja käytämme ja miksi esim. Konsulttipalvelujen ostot? Kaupungin yhtiöiden tarkastelu tulee mielestäni välittömästi toteuttaa. Yhtiöissä on päällekkäisiä toimintoja, erilaisia omistajaohjauksellisia haasteita ja yhtiöiden tuloutus kaupungille harkita. Investointien osalta on syytä tarkoin tutkia jo olemassa olevat kiinteistöt kokonaisuutena ennen kuin rakennetaan lisää seiniä. Lapsimäärän väheneminen seuraavan 10 vuoden aikana on Mikkelissäkin noin 1000 lasta. Missä ja miten oppiminen järjestetään?

Samaan aikaan kaupunkimme tulee vahvasti keskittyä tulojen saamiseen eli uusien yrityksien houkutteluun ja olemassa olevien yrityksien kasvun tukemiseen. Työpaikkoja ja elinvoimaa on luotava nopeasti ja ketterästi. Tämä tarkoittaa kaavoituksen ja koko kaupunkiorganisaation yritteliäismäistä työotetta ja tahtotilaa.

Jaana Strandman

Kaupunginvaltuutettu ps.

Mikkeli

Päätöksentekoon napakkuutta

Uusi valtuusto ja luottamushenkilöt eri toimielimissä ovat aloittamassa työnsä kaupunkimme eri luottamustehtävissä. Mielestäni yksi merkittävimmistä asioista, joka tulisi nyt jokaisessa toimielimissä ottaa keskusteltavaksi on päätöksentekoprosessit, sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Monet investoinnit ovat ylittyneet, toiminnat eri toimialoilla ovat liian kapea-alaisia ja kokonaisuus niin kunnallisesti kuin maakunnallisestikin hataraa.

Kaupunkimme tarvitsee napakkuutta ja ketteryyttä yli hallintokuntien tehtävään yhteistyöhön, jotta kokonaiskuva syntyy ja samalla laatu varmistuu. Näen myöskin yhteistyön maakunnallisesti, jolloin kokonaisuus on vieläkin laajempi koko Etelä-Savo huomioiden. Päätöksenteon pitää perustua strategiseen kokonaisnäkemyksen ja taloudelliseen vaikutukseen.

Kaupunkiorganisaatiollamme on nyt mahdollisuus vahvasti tarkastella, kuinka päätöksemme syntyvät konkreettisesti ja käytännössä ja saattaa kuntalaiset näihin mukaan sekä tiedottaa.

Jokaisessa toimielimessä päätökset tulee perustua tarkkaan valmisteluprosessiin, jossa on ennakointi, vaikutukset, tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointi pohdittu huolella ja kokonaisvaltaisesti palvelujen vaikuttavuuteen ja tuottavuuden parantamiseen.

Lisäksi päättäjien ja vastuullisten virkamiesten on otettava vastuu, johtaminen ja työnjako näissä prosesseissa sekä tuloksellisuudesta vastaaminen ja toiminnan edelleen kehittäminen. Talous- ja kustannusarviot on oltava realistiset ja niissä on pysyttävä. Vain päämäärätietoisella ja tavoitteellisella toimimisella yhteistyöllä yhteiseksi hyväksi saamme kaupunkimme ja maakuntamme kukoistamaan. Meillä on kaikki edellytykset siihen!

Jaana Strandman

KaupunginvaltuutettuPS.

Mikkeli

VASTUUTONTA TALOUDENHOITOA

Ihmettelen suuresti Mikkelin kaupungin valtuuston päätöksiä.

Koko maailma, Suomi ja Mikkeli ovat taantumassa syvään talousahdinkoon. Tämän vuoksi Mikkelin kaupungin tulee mielestäni laittaa kaikki investoinnit uuteen harkintaan. Mikkelin kaupunki on sulkenut viimeisten vuosien ajan lukuisia kouluja vedoten säästöihin ja erityisesti henkilöstösäästöihin. Kuitenkin henkilöstökulut ovat kasvaneet parilla miljoonalla eurolla. On aiheutettu maaseutukaupunki Mikkelin vetovoiman katoamista sekä kuntalaisten tyytymättömyyttä ja poismuuttoa.

Kaupunginvaltuustolta oli edesvastuutonta tässä talousahdingossa laittaa vajaa 30milj.euroa uuteen kouluhankkeeseen, jonka alkuperäinen talousarvio oli 20 milj.e. Kuinka moni meistä omassa taloudessaan olisi toiminut näin? Miten valtuutetut selittävät sen, että taas on päätetty ylittää talousarviomääräraha miljoonilla euroilla ja yhtäkkiä se ei tunnukaan missään ja toisessa kokouksessa supistavat muutamia kymmeniä tuhansia euroja maksavaa peruspalveluverkkoamme kuten kirjastoja ja ryhmäperhepäivähoitopalveluja. Samaan aikaan kaupungissa on uusia ja terveitä lakkautettuja koulutiloja tyhjillään. Mikkelin oppilasmäärä on laskussa ja jo ihan lähivuosina jo olemassaoleviin kouluihin mahtuu oppilaita. Tämä jatkuva nykyisten valtuutettujen hyvin kevein perusteluin talousarvioiden ylittäminen ja uusien investointien intohimoinen ajaminen on vienyt Mikkelin yhä syvempään talousahdinkoon.

Kuntalaisten osallisuus päätöksenteossa

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat yksi merkittävä kehittämistoimenpide Mikkelissä. Uskon, että tähän asiaan satsaamalla aidosti sitä kehittämällä saadaan yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä lisää. Myöskin monet valituskierrokset, pahat mielet ja kunnan päätöksentekoon tyytymättömyys saadaan paremmaksi.

Kuntalain (22 §) mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää monin tavoin mm.järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin, suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Tämä kaikki tulisi tapahtua jo hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa.

Lisäksi kuntalaki määrää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston asettamisen. Näillä on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa.

Kaikki nämä kuulemisen ja osallisuuden muodot kaipaavat Mikkelissä paljon kehittämistä sekä toimintamuotojen että asenteenkin suhteen. Monet päätettävät asiat kaupungissamme sujuisivat paljon jouhevammin ja aiheuttamatta mielipahaa ja tyytymättömyyttä, jos tähän saataisiin selkeä toimintamalli. Toimintamalli pitäisi sisällään jo valmisteluvaiheen osallisuuden muodot kuntalaiselle ilman kiirettä. Uskon, että moni kuntalainen hyväksyy vaikeatkin päätökset, jos ja kun on päässyt vaikuttamaan niihin, olemaan mukana alusta asti päätöksentekoon eri prosesseissa ja on tietoinen päätöksen asiaperusteista sekä talousvaikutuksista. Usein myös kokonaisuuden huomioiminen ja näkeminen unohtuu, kuten esimerkiksi Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisussa. Tehtiin näennäiset kuulemiset, jos niitä edes kuulemisiksi voi sanoa? Miksi kuullaan, jos niillä ei ole merkitystä tai niiden kautta ei päästä vuorovaikutukselliseen keskusteluun asian eri puolista. Kuultiinko koulujen henkilöstöjä esim. Launialan kouluhan tässä esityksessä lakkautetaan? Keskusteltiinko ja nähtiinkö tässä ratkaisussa koko itäisen alueen varhaiskasvatuksen ja oppimisen polku lapsen ja perheiden näkökulmasta kokonaisuus huomioiden? Pohdittiinko kokonaisuuden talousvaikutuksia? Mielestäni kaikkiin näihin kysymyksiin vastaus on ei. Yhteisymmärrystä ei haettu ja jälleen kerran ollaan aiheutettu valtava pyörremyrsky monien lapsiperheiden, koulujen ja päiväkotien henkilöstöjen elämään.

Osallisuus ja kuntalaisten ottaminen aidosti mukaan on mielestäni tahtokysymys tehdä yhteistyöllä yhteiseksi hyväksi sekä korostaa arvokasta arkea! Kuntalaiset sitoutuvat ja kokevat kuntansa mielekkäänä asuin- ja elämisenpaikkana, kun kaikki yhdessä rakennamme parempaa Mikkeliä.

Mikkelin kaupungin johtaminen

Mikkelin kaupungin ylimmät johtajat ovat olleet otsikoissa palkankorotuksien, Vesilaitoksen ylittäneiden budjettien, Patu-säästöohjelman jne. liittyen. Kuka kaupunkiamme johtaa ja miten?

Päätöksenteossa vallitsee erikoinen puuhastelun toimintakulttuuri, jossa johtajuus on hakoteillä. Suoraviivainen ja perustehtävään keskittyvä valmistelu ja päättäminen on unohdettu tai sitä ei osata. Monia asioita julistetaan salaiseksi vailla mitään perustetta. Kuntalaisten osallisuus ja kuuleminen suoritetaan näennäisillä Teams-palaverilla. Henkilöstö saa lukea lehdistä heitä koskevia asioita esim. Yt-neuvotteluista. Hankkeita aloitetaan vailla tarkkoja kustannuslaskelmia ja kokonaisuuksien hallintaa, jolloin ne väistämättä ylittyvät. Kaupungin konserniyhtiöiden omistajaohjauksessa on suuria haasteita, jolloin yhtiöt eivät ole selvillä tavoitteellisesta tahtotilasta.

Kaupunkilaisten luottamus johtajiin on heikentymässä ja se on erittäin haasteellinen asia. Johtajat eivät ole pystyneet osoittamaan sitä arvomaailmaa, moraalia ja niitä toimintatapoja, joita vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleva Mikkeli tarvitsee. Kaupunkia tulee johtaa edestä ennakoivasti, avoimesti, reilusti ja hyvin tiedottaen.Mikkelin kaupungin tulee käynnistää johtamisprosessien tarkastelu ja kehittäminen. Kaupunkimme johtamiskulttuuri tarvitsee uudenlaista otetta, näkemyksiä ja toimintatapoja. Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023, jolloin merkittävä osa sosiaali- ja terveystoimen palveluista sekä pelastustoimessa siirtyvät kaupungin toiminnasta pois. Mikkelin tule kyetä uudistumaan ja näkemään elinvoimajohtaminen merkittävänä kaupunkimme veto- ja pitovoiman saavuttamisena. Uuden tavoiteorganisaation laatiminen on käynnistettävä, jossa henkilöstöjohtaminen tulee nousta keskiöön palveluorganisaation kehittämisessä.

Mikkelillä on kaikki mahdollisuudet saattaa talous ja vetovoimaisuus kuntoon. Reilu, rohkea ja rakentava Mikkeli tulee olla tavoitteemme joka tasolla!

Jaana Strandman

Kaupunginvaltuutettu PS.

KOULU KYLÄSSÄ-KYLÄ KOULUSSA

Nyt kun Mikkelin kaupunki ei saanut Ihastjärven koulua lakkautuksen jälkeen myytyä ja toivotut säästöt koulun lakkauttamisesta ovat tipotiessään, on oiva mahdollisuus avata koulun tilat uudelleen käyttöön. Tuollaista kiinteistöä on turhaa pitää tyhjillään, kun samaan aikaan on huutava pula esim. Liikuntasaleista Ympäröivän luonnon keskellä oleva hyvä koulurakennus on erinomainen oppimis-, kasvamis- ja kehittymisympäristö ja varsinkin näin korona-aikaan, jolloin väljyyttä tarvitaan lisää. Mahdollisuuksia on monia ja tilat muuntautuvat niin koululaisten, ikäihmisten, kesäasukkaiden kuin kaikkien muidenkin ryhmien käyttöön lähes ympärivuorokautisesti. Nyt pari aktiivista kuntalaista on tehnyt kansalaisaloitteen koulun uudelleen käynnistämisestä. Aloitteen voi allekirjoittaa internetissä. Uskon löytyvän monia kiinnostuneita tahoja koulun tilojen ja toimintojen eteenpäin viemiseksi. Myöskin opetustoimi voisi harkita, olisiko tilat sittenkin hyödynnettävissä koulutyöhön parakkirakennelmien sijaan ja erityistä tukea tarvitsevien lasten pienryhmäopetukseen. Bussithan ja taksithan Ihastjärven suunnalla kulkevat jo muutenkin, joten kaupungista pääsee oikein hyvin myös Ihastjärvellekin. Oppilaaksiottorajoja voitaisiin tarkastella koko kaupungin alueella muutenkin uudelleen. Väitän, että niilläkin tarkasteluilla olisi löydettävissä etuja. Kehittämisajatuksena vielä sekin, että yli hallintokuntien välinen yhteistyö esim. Kuljetuksien ja liikennöinnin suhteen olisi tavoiteltava tahtotila. Maaseutukaupunki Mikkelissäkin eletään ja asutaan sekä harrastetaan!

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Mikkeli

MIKKELI TARVITSEE MATKAPARKKEJA KARAVAANAREILLE

Varma kevään ja kesän merkki on teille ja katukuvaan ilmestyvät karavaanarit. Suomessa järjestäytyneitä karavaanareita on 68000, siis perheineen reilut 150000. Vuonna 2020 matkailuajoneuvojen myynti kasvoi 17% ja sama tahti näyttää jatkuvan tänäkin vuonna. Korona-aika on lisännyt osaltaan kotimaan matkailua ja karavaanariutta. Yksi karavaanariseurue jättää pysähdyspaikkaansa keskimäärin noin 240e hankkimalla palveluja, tuotteita jne.

Mikkelin ohi kulkee vilkasliikenteinen 5-tie ja jatkossa matkaparkin turvin karavaanarit tulee pysäyttää Mikkeliin asioimaan, nauttimaan, käyttämään palveluja ja viihtymään.

Matkaparkin perustaminen on edullinen. Ehdotan, että kaupunki ryhtyy välittömästi valmistelemaan erilaisia matkaparkkivaihtoehtoja kaupungin keskustaan ja myös Ristiinan, Anttolan, Otavan, Haukivuoren ja Suomenniemen alueille. Jokaisesta näistä taajamista löytyy matkailijalle tarjottavaa, nähtävää, palveluja ja näin lisäämme elinvoimaa.

Mikkelin keskustan alueella matkaparkki voisi olla Rautatieaseman pohjoispäässä, myös Mikkelin sataman alue makasiinien kohdalla tarjoaisi mainion paikan. Urheilupuiston koulun parakkien kohdalle saisi erinomaisen paikan, johon pienillä kustannuksilla voisi rakentaa WC, suihku, kemiallisen tyhjennyksen, muut jätteet, sähkön ja veden sekä kaasupullovaihdon. Toiminnot voisi sijoittaa konttiin, jolloin mitään kiinteitä rakennelmia ei tarvittaisi. Matkaparkkikonttien rakentamisessa voisi hyödyntää Mikkelin työllisyyspalveluja kierrätyskeskuksen työpajalla. Ammattikorkeakoulu voisi ideoida maksujärjestelmät sopiviksi, samoin kuin karavaanareille tarjottavia palvelupaketteja omatoimiseen tai ohjattuun vapaa-ajanviettoon. Hyödynnettäisiin mikkeliläistä osaamista ja tällä konttikehittelyllä voisi olla myös vientimahdollisuuksia.

Keskustan lisäksi 4h-48h matkaparkkeja voisi olla Pitkäjärvellä, Kenkäveron ja Mikkeli puiston alueella, Ristiinan torin laidalla Saimaan rannalla, Haukivuoren uimarannan läheisyydessä Kyyvedellä, Otavassa ns. Karhulanpätkässä.

Maaseutukaupunki Mikkeli tarjoaa myös karavaanareille oivat palvelut ja viihtymisen. Napataan tästä yhdessä kiinni ja kehitellään yksi kasvava vapaa-ajanvieton vetovoimatekijä!

Jaana Strandman

Karavaanari

Mikkeli

Mikkelin nousun avaimet

Mikkelin kaupunki tarvitsee nyt seuraavia avaimia avatakseen ovet muutokseen, jota nyt tarvitaan. Ensimmäinen rautainen avain käy oveen, jossa taloutta, yhteisiä verorahoja ja tuloja käytetään tarkasti harkiten sen verran kuin niitä on. Ei eletä yli varojemme ja lainarahalla tehden alijäämää. Lopetetaan erilaiset kikkailut. Keskitytään hyvinvoiviin perustehtäviin ja peruspalveluihin kuntalain mukaisesti kuntalaisten parhaaksi. Järjestetään arvokasta arkea lapsen ja nuoren oppimis-, kasvamis- ja kehittymispoluille, ikäihmisille ja omaishoitajille. Nähdään kokonaisuudet, eikä puuhastella ja piiperretä kukin omassa nurkkauksessaan erilaisten hankkeiden myllyssä, vaan haetaan koko ajan kestäviä toimintamuotoja ja toimintakulttuuria.

Toisella avaimella avataan jyhkeä puinen ovi strategiseen toimintamuutokseen, jossa työnjaot ja vastuut on selvillä. Arvostava, kannustava, vastuullinen ja tuloksekas johtaja löytyy ja näkyy joka tasolta. Johtaminen on linjakasta ja organisoitua sekä napakkaa mikkeliläisyyttä esiintuovaa osaamista. Otetaan niin sanotusti hommat hanskaan!

Kolmannella avaimella käydään narisevan oven kimppuun ja voidellaan se, jotta riitelyn ja oman edun tavoittelun toimintakulttuuri saadaan käännettyä yhteistyöllä tekemiseksi yhteiseksi hyväksi. Otetaan kuntalaiset mukaan,osallistetaan, haetaan yhdessä ideoita, tehdään ja toimitaan yhteisöllisesti joka tasolla. Päämääränämme sinun, minun ja meidän hyvinvointi ja eläminen yhdessä upeassa maaseutukaupungissamme.

Neljäs kuvioitu avain sopii lasiseen oveen, jonka läpi alamme nähdä elinvoimaisia kehittämisideoita, maaseutukaupunki Mikkelin vetovoimatekijöitä kesäasukkaineen ja erilaisine yrittäjineen, tapahtumia, kulttuuria, tilaisuuksia, upeaa ympäröivää luontoamme ja positiivista pöhinää! Yritteliäisyys vauva vaariin ja uusien työpaikkojen luominen ja nappaaminen Mikkeliin.

Nämä avaimet ovat käsissämme ja niillä avaamme ovet Mikkelimme parempaan huomiseen! Tätähän me tahdomme, haluamme ja osaamme!

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Kuntavaaliehdokas ps.

Mikkeli

TANSSI ON LIIKUNNAN SUPERLAJI

On erittäin tärkeää, että jokaiselle löytyy liikunnan muoto, jolla peruskuntoa voidaan kehittää, aivoja harjaannuttaa, toimintakykyä ja sosiaalisia kontakteja pitää yllä. Liikuntasuositukset suosittavat puolen tunnin liikettä useita kertoja viikossa toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Tanssi on Helsingin yliopiston tutkijan Minna Huotilaisen mukaan aivoterveyden näkökulmasta oikea superlaji. Uusien askelkuvioiden opettelu, liikunta, korvien kautta aivoihin välittyvä rytmikäs musiikki ja sosiaalinen ulottuvuus ruokkivat aivojen otsalohkon hermokeskuksia monella eri tavalla. Tanssin on todettu kohentavan muistia ja lieventävänä stressiä. Musiikin, liikkeen ja sosiaalisen kontaktin yhtäaikainen kokemus ja yhteys on omiaan lisäämään mielihyvän kokemista ja aktivoimaan koko elimistöämme.

Tanssi on monille se ainoa liikuntamuoto. Varsinkin ikääntyessä tanssiliikunnan merkitys korostuu, koska se ei vaadi suuria fyysisiä ponnisteluja ja lisäksi siinä on sosiaalinen kontakti läsnä.

Mikkelissä tulee mahdollistaa tanssiliikunnan harrastaminen kaikille! Tämä tarkoittaa käytännössä tiloja, järjestäviä seuroja ja ohjaajia sekä tanssiliikunnan merkityksen esilletuomista. Eläkeläisten tanssit voisivat alkaa koronatauon jälkeen Kulttuuritalo Tempossa ja kesäisin jatkua Hiihtomäen lavalla. Mikkelin kansalaisopiston kursseilla ja Mikkelin Tanssihullujen harjoituksissa pääsee hyvässä ohjauksessa harjoittelemaan peruslavatanssien askelia alkeista vaativiinkiin kuvioihin. Tanssiseura La Carmencita tarjoilee useita erilaisia tanssilajitunteja. Mikkelin Urheilutanssijat tarjoaa mahdollisuuden kilpailulliseen tanssiharrastamiseen. Mikkelin Hiihtomäen lavalla, Ristiinan Metsälinnassa ja Kisakaaressa sekä Suomenniemen Myllysillassa pääsee upeasti kulttuurisesti ainutlaatuisiin lavatanssifiiliksiin vuoden ajasta riippumatta. Lavis-lavatanssijumppa on muutaman vuoden ollut yksilöllinen perustanssiaskelista ja jumppaliikkeistä koostuva liikuntamuoto, jota pääsee harrastamaan vaikka ulkona. Etelä-Savon liikunnan Tanssin Taikaa-hanke on tarjoillut hienoja tanssillisia kokemuksia haja-asutusalueille ja kylille.Tanssia ja liikkua voi jokainen myös kotona lempimusiikkinsa tahdissa. Liikutaan tanssiaskelin yksin tai yhdessä hyvää mieltä ja kuntoa!

Jaana Strandman

Liikunnanohjaaja

Kuntavaaliehdokas ps.

LIIKUNTA ON EDULLISIN KANSANPARANNUSLÄÄKE

Vain viidesosa suomalaisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi ja liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat 3,2 - 7,5 miljardia vuodessa. Liikuntapaikkojen rakentaminen ja liikuntamahdollisuuksien turvaaminen ovat liikuntalain mukaan valtion ja kuntien vastuulla. Mikkeli on satsannut viime vuosina liikuntapaikkarakentamiseen ja Kalevankankaalle onkin muodostunut hieno kokonaisuus. Mielestämme olisikin nyt tärkeää, että käyttäjähinnat liikuntapaikkoihin saataisiin inhimillisemmiksi, jotta myös vähävaraisemmilla ja monilapsisilla perheillä sekä eläkeläisillä olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Uimahalleissa perhelippuun on nyt saatu parannusta, kun lapsilukua on ymmärretty suurentaa, mutta kokonaisuutena 18,60e perhelippu on vähävaraisille perheille liian paljon. Mikkelin SaimaaStadiuimin hinnastoa puolestaan katsomalla voi helposti päätellä, että liikuntapaikan harrasteet on suunnattu varakkaimmille perheille. Pelkkä pääsylippu kiipeilyseinälle maksaa varusteiden lisäksi aikuisille 12e ja lapsille 10e kerta. Sulkapallokentän hinta on arki-iltaisin 20e tunnilta ja SuperCornerista vähävaraiset perheet voivat vain haaveilla pääsylipun ollessa 16e/hlö. Mielestämme tähän on tultava muutos. Jos Mikkeli aikoo osallistua tilojen ylläpitämiseen jatkossakin, tulisi paikan harrastusmahdollisuudet suoda kaikille Mikkeliläisille. Nykyisellä käyttöasteella Saimaa Stadiumin alijäämää maksetaan joka vuosi, liikuntamahdollisuudet jäävät asukkaille etäisiksi ja tilojen käyttöaste kokonaisasukaslukuun verraten liian pieneksi. Mikkeli on lisännyt lähiliikuntapaikkoja, mutta samanaikaisesti liikuntatoimen työntekijäresursseista on leikattu. Tämä ei ole mielestämme toimiva yhtälö, jos vain muutaman työntekijän ja Maaseutumaisen Mikkelimme liikuntapaikat, kentät ja ladut on pystyttävä pitämään kunnossa, jotta mahdollisimman moni kuntalainen pystyisi niistä hyötymään.Lasten ja nuorten osalta erityisen tärkeässä asemassa ovat koulupihat ja koulujen yhteydessä olevat liikuntatilat. Omatoimisen liikunnan lisäämisen näkökulmasta tulisikin ensisijaisesti kiinnittää huomioita arkiympäristön liikuntaolosuhteisiin. Esimerkiksi, kun luontoliikunnan suosio Mikkelissä on hyvässä kasvussa, tulisi lajia suosia vähintään sillä, että luontoreitit, ladut ja nuotiopaikat pysyvät kunnossa. On itsestään selvää, että liikunta on tärkein kansanparannuskeino ja sen mahdollistaminen tulee taata kaikille mikkeliläisille. Liikuntamuotoja on monia aina kirkkovenesoudusta petangiin ja eläkeläisten tansseihin. Liike pitää mielen ja kehon vireessä ja terveydellisestikin on tärkeää, että jokainen vauvasta vaariin ja muksusta mummoon löytäisi jonkun liikuntamuodon elämäntavakseen. Hyötyliikunnan lisääminen arkeen onnistuu jo ihan pienillä päätöksillä tehdä asiat toisin. 

Naiset yli puoluerajojen: Katja Kohvakka sdp, Sini Soljasalo vihr.sit.ja Jaana Strandman ps.