Mielipidekirjoitukseni


 

25.11.2022

OMAISHOIDON ARKI ARVOONSA

Omaishoitajien arjen asiat on nostettava vahvasti esille. Omaishoitajat, joita Suomessa on noin 350000, tekevät arvokasta ja merkityksellistä työtä. Pitkäaikaissairas, vammaisen tai iäkkään omaisen tai läheisen kotona hoitaminen onnistuu vain omaishoitajan turvin. Omaishoito tuo huomattavia säästöjä yhteiskunnalle. Säästöjen on arvioitu olevan miljardeja euroja vuodessa. Suomiei selviäisi sosiaali- ja terveystoimen kriisistä ilman omaishoitajia.

Omaishoidon merkittävimpiä asioita on omaishoitajan yksinäisyys ja jaksaminen. Monet omaishoitajista ovat itsekin ikääntyneitä tai työssäkäyviä. Omaishoitajalla on moninainen työkenttä. Jonot hoivakotiin ovat pitkät ja edes muutaman päivän lepohetket ovat hankalasti järjestettävissä. Muistisairaiden määrä on voimakkaasti lisääntymässä, jolloin omaishoitajan arki muuttuu yhä haastavammaksi ympärivuorokautisesti hoivatyöksi. Lapsiperheissä tarvitaan lapsen erityistarpeiden tunnistamista ja kasvun ohjausta.

Työikäinen omaishoitaja tarvitsee omaishoidon ja työnsä yhteensovittamisen järjestämisen sujuvaksi ja järkeväksi.

Suomeen tarvitaan omaishoito-ohjelma, jossa linjataan omaishoidontukea yhdenvertainen kehittäminen, riittävät, saavutettavat ja laadukkaat palvelut. Järjestöjen ja yhdistysten merkitys omaishoidon tukipilarina tulee turvata keskittymällä arjen käytäntöihin ja voimavaroja tukevaan toimintaan sekä rahoituksen takaamiseen. Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa ja kuormittavaa "paperisotaa" ja byrokratiaa vähentää. Omaishoitajan saamaa omaishoidon tukea tulee korottaa ja verotusta keventää/poistaa se kokonaan. Omaishoito tarvitsee kokonaisvaltaisen tarkastelun tulevaan hallitusohjelmaan, jossa suoraviivaistetaan palveluprosessi ja kokonaisuus omaishoitajalähtöiseksi.

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Aluehallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas PS

Kaakkois-Suomen vaalipiiri


26.10.2022

ELOISAA IKÄÄNTYMISTÄ

Etelä-Savon väestön ikääntyminen nähdään haasteena. Näen asiaa myös toisesta näkökulmasta. Ikääntyvässä väestössä on monipuolinen mahdollisuus, kokemus ja tietotaito. Ikäihmisen kokemusta tulee hyödyntää. Heillä on paljon sellaista elämän tietoa ja taitoa, jota tulevat sukupolvet tarvitsevat.

Eläkeiässä olevan verotus on liian kova varsinkin naisilla, jotka ovat olleet matalapalkkaisessa työssä tai maatalon emäntinä. He ovat hoitaneet lapset ja turvanneet elinvoimaamme. Verotus heidän osaltaan vaatii pikaisen uudelleen tarkastelun, kun kulut ovat nousseet niin sähkön kuin ruuankin osalta huimaa vauhtia. Verotus tulisi olla myös sellainen, että ikäihmisen niin halutessaan olisi taloudellisesti järkevää eläkkeensä lisäksi käydä työssä vaikka osa-aikaisesti. Mielestäni tätä resurssia ei tule jättää käyttämättä työvoimapulassamme.

Ikäihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi tulee pääpaino olla ennaltaehkäisevissä palveluissa. Jokainen meistä ikääntyy ja haluaa pysyä mahdollisimman terveenä. Liikunnan, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ravinnon merkitystä tulee korostaa. Jokaiselle tulee löytyä merkityksellisyyttä arkipäiviin ja kokemusta arvokkaasta arjesta. Ikääntyvä väestö käyttää paljon kulttuuripalveluita, matkustavat ja harrastavat. Nämä kaikki tukevat alueemme vetovoimaisuutta. Maakuntamme ikääntyvässä väestössä tulee nähdä myös mahdollisuudet.

Jokainen haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Jokaisella on oikeus elämän loppuvaiheessa hyvään hoitoon. Hyvän hoidon tulee tapahtua lähellä, omassa ympäristössä. Kotiin järjestettävillä oikea-aikaisilla palveluilla tulee turvata iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä. Kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen välillä tulee olla saatavilla monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palvelukokonaisuuksia. Meidän tulee etsiä rohkeita vaihtoehtoja yhteistyössä ikäihmisen elämän laadun turvaamiseksi. Hoitoa tulee selkeyttää ja parantaa toteutumisen seurantaa.

Nyky-yhteiskunnan merkittävä haaste on myös yksinäisyys. Tähän meidän tulee jokaisen yhdessä tarttua. Myös järjestöjen ja yhdistyksien keinot täytyy hyödyntää ja kehittää siihen toimintamuodot. Yksin voi olla, mutta ei yksinäinen.

Jokainen ihminen ansaitsee arvokkaan, turvallisen ja kunnioitetun ikääntymisen.

Jaana Strandman

Etelä-Savon hyvinvointialueen Aluehallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas PS


15.10.2022

VAALIJALAN SATEENKAAREN KOULU TURVATTAVA

Pieksämäen Vaalijalan Sateenkaaren koulun toiminta vaativan erityisen tuen, kasvamisen, kehittymisen ja oppimisen toteuttajana on turvattava. Sateenkaaren koulu on Vaalijalan kuntayhtymän ylläpitämä koulu, jossa annetaan esi-, perus- ja lisäopetusta vaativaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Koulu tarjoaa opetusta kehitysvammaisille, autistisille ja psykososiaalista tukea tarvitseville oppilaille, joiden kotikunnan lähikoulu ei pysty vastaamaan heidän koulunkäynnin yksilöllisiin tarpeisiin tai jotka tarvitsevat kasvun, kehityksen sekä oppimisen tueksi laaja-alaista kuntoutusta. Sateenkaaren erityiskoulussa annetaan opetusta koulussa vakituisesti opiskeleville sekä lyhytaikaisilla kuntoutusjaksoilla käyville oppilaille. Opetusta annetaan toiminta-alueittain sekä oppiaineittain, struktuureita ja multisensorista opetusta sekä vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä hyödyntäen. Opetuksessa huomioidaan monialainen ja toiminnallinen oppiminen sekä aistikuntoutus.

Päättäjien tulee nähdä ja ymmärtää haasteita(aggressiivisuus, laaja-alaiset kehityksen viiveet, psyykkiset häiriöt, autismi) erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren elämässä sekä perheissä, joita oppiminen, kasvaminen ja kehittyminen vaatii. Näitä lapsia ja nuoria ei voi siirtää kuntien perusopetukseen eikä kuntoutusjaksoja pysty järjestämään mikään kunta. Mielestäni on erittäin tärkeää, että Etelä-Savossa on Sateenkaaren koulu, joka pystyy huikean erityiskasvatuksen ja - oppimisen ammattitaitonsa sekä ympäristönsä vuoksi tarjoamaan vaihtoehdon.

Katson erityisopetuksen asiantuntijana, että Etelä-Savon kuntien tulee olla mukana Sateenkaaren koulun toimintaedellytyksien turvaamisessa. Mikkelillä eikä yhdelläkään Etelä-Savon kunnalla ole realistisia mahdollisuuksia toteuttaa Sateenkaaren koulun tyyppisiä toiminnallisia muotoja eikä oppimisympäristöä, jotka ovat huippuunsa suunniteltu ja toteutettu näiden lasten ja nuorten tarpeisiin. Myöskin henkilöstö on erityisen tuen ammattilaisia ja korkeasti koulutettua vaativaan työhönsä.

Kunnilla on lain (612/2021) mukainen vastuu ja velvoite Sotea ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja lainsäädännön voimaanpanosta järjestää tämä palvelutoiminta.Päättäjät kunnissa näkevät, että rahoitus tämän tyyppiseen toimintaan tulisi tulla valtiolta. Kunnat maksavat siitä käytetystä opetuspalvelusta.Kunnilla ei ole mahdollisuus perusrahoitusta maksaa. Kokonaisuus niin Vaalijalan kuin siihen kiinteästi kuuluvan Sateenkaaren koulunkin osalta tulee huomioida. Vaalijala on merkittävä osa Etelä-Savon hyvinvointialueen toimintaa ja Sateenkaaren koulun yhdyspintatyö hyvinvointialueiden kanssa on tärkeää.

Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja oppia ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti! Tämä on perusopetuslaissakin säädetty.

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Aluehallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas PS


17.9.2022

HYVINVOIVAT PERHEET RAKENTAVAT SUOMEA

Nyky-Suomessa lapsiperheen arjen tarkastelu kokonaisuutena on unohdettu. Lapsiperheissä on noin miljoona alaikäistä lasta. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on 1,84. Luku on pysynyt vakaana lasten määrän pienenemisestä huolimatta. Lapsiperheistä yksilapsisia oli 43 prosenttia, kaksilapsisia 39 prosenttia ja kolmilapsisia oli 13 prosenttia. Viidessä prosentissa lapsiperheistä oli vähintään neljä alle 18-vuotiasta lasta.

Syntyvyys Suomessa on laskussa ja se on uhka hyvinvointivaltiollemme. Tähän vaikuttavat nuorten aikuisten vahva urasuuntautuneisuus ja yhteiskunnallinen vaativuus tehokkuudesta työelämässä sekä perusarjen haasteet. Perheet ovat tällä hetkellä joutuneet ennennäkemättömällä tavalla yhdistämään lasten kotihoidon ja etätyön. Lapsiperheen arki vaatii kokonaisuuksien hallintaan liittyvää suunnittelua ja ennakointia ja tähän perheet tarvitsevat tukea.Arjen haasteet näkyvät myös esimerkiksi vaikeutena saada lapselle hoitopaikka kotia lähellä olevasta päiväkodista. Huolta entisestään lisäävät lasten sairastuminen tai jos perheeseen syntyy erityistä tukea tarvitseva lapsi. Hyvän vanhemmuuden myytti kolkuttaa jokaisen vanhemman takaraivossa.Bensan ja sähkön hinnat ovat niin korkealla, että tulevaisuus perheiden taloudesta on huolestuttava. Palkat eivät ole nousseet siinä tahdissa, jossa kulumme ovat nousseet. Ostovoima vähenee ja perheiden ahdinko syvenee. Yhteiskuntamme ei voi toimia niin, että erilaisista sosiaalituesta saa saman verran kuin palkkatyöstä.

Näihin lapsiperheiden arjen haasteisiin meidän päättäjien tulee kohdistaa pikaisesti korjaustoimenpiteitä, jotta uhkaavilta ennustuksilta voidaan välttyä. Perhe tulee olla yhteiskuntamme perusyksikkö. Kyse on perusasioista ja niiden turvaamisesta - arvovalinnoista, joissa suomalainen ja suomalaisten hyvinvointi on etusijalla. Resurssimme pitää kohdentaa entistä tarkemmin oleellisiin kohteisiin kokonaisuus huomioiden.

Nämä korjaustoimenpiteet ovat työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen yksilö- ja perhekohtaisesti. Ennakoiva perhesuunnittelu ja perheneuvonta on erityisen tärkeää. Avun tarpeen kohdistamista perheen arkeen konkreettisesti osaavan ja luotettavan perhetyöntekijän ns. kodinhoitajan turvin on arvokasta. Arjen tuki, jossa tuttu perhetyöntekijä toimii auttaen perhettä eri elämäntilanteissa. Vanhemmuuden tukeminen ja päivähoidon ja koulun yhteistyö lapsen kasvussa, kehittämisessä ja oppimisessa on kokonaisuuden kannalta olennaista. Päivähoidolla ja koululla on merkittävä ja pitkäaikainen rooli lapsiperheen arjessa ja siksi pääpaino tulee olla koko perheen hyvinvoinnissa. Tämä tarkoittaa sosiaalityön ammattilaisen osaamisen korostamista koulujen ja päiväkotien arjessa. Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyön on onnistuttava yhteisten perheisiin kohdistuvien palvelujen järjestämisessä. Myös koko peruskoulujärjestelmämme kaipaa päivitystä yksilöllisempään ja erityiseen suuntaan. Hallituksen budjettiriihen lapsiperheiden tukitoimista olen sitä mieltä, että kertaluonteinen yhden kuukauden lapsilisän maksu ei syntyvyyttä nosta eikä myöskään lapsilisän 5e/kk yksinhuoltajakorotus.

Lapsilisä on lain mukaan tarkoitettu lapsiperheen menoihin. Lapsilisää on maksettu jo vuodesta 1948 saakka kaikille perheille tulotasosta riippumatta. Lapsilisät ovat verotonta tuloa ja yhdestä lapsesta se on kuukaudessa 94,88e. Katson, että lapsilisä ei vastaa enää sitä tarkoitusta, joka sillä oli syntyvyyden kannustimena. Lapsilisä tulee muuttaa tarveperusteiseksi eli lisä tulee maksaa perheen tulojen ja tarpeiden mukaan porrastetusti.

Myös vanhemmille annettava verohuojennus lapsiluvun mukaan tulee ottaa käyttöön. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen tukimuodot tulee järjestyä yhden luukun - toimintamallilla. Perheiden tukitoimet tulee kohdistua perhekohtaisesti elämän kokemiseen ja luottamukseen tulevaisuuteen.

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Aluehallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas PS


2.9.2022

Keliakiakorvaus takaisin

Keliakiaviikkoa vietetään tänä vuonna 5.-11.9.Tavoitteena on lisätä yleistä keliakiatietämystä ja vaikuttaa sitä kautta siihen, että keliakian alidiagnostiikka vähenee ja mahdollisimman moni 70 000 diagnosoimattomasta keliaakikosta saisi diagnoosin sairaudelleen. Suomalaisista keliakiaa sairastaa noin 2% eli yli 100000 henkilöä. Suurin osa on naisia. On arvioitu, että vain 1/3 on diagnosoitu.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa viljatuotteita sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti gluteenittoman ruoan ongelmia ovat sen saatavuus, korkea hinta ja ruokavalion rajoittava luonne.

Haluan keliaakikkona edistää gluteenittomiin tuotteiden ja tuotehintojen kohtuullistamista. Keliaakikko joutuu arjessaan jatkuvasti varmistamaan ja lukemaan tuoteselosteita. Merkinnät esim. Seisovissa pöydissä eivät usein ole paikallaan. Ottimet ovat voineet vaihtua ja pienikin ainesosa tuo keliakian oireet ja tuhoaa arvokasta suolinukkaa. Vetoankin, että gluteenittomuus on selvästi merkitty eri tuotteisiin.

Gluteenitonta tuotteet, raaka-aineet ovat kalliita. Haluan vaikuttaa siihen, että KELAN keliakiakorvaus palautetaan takaisin keliaakikoille. Lääkeostoissakin on kelakorvaus. Keliaakikolle ainoa hoitomuoto on pysyvästi ja tarkasti gluteeniton ruokavalio . Tämän vuoksi korvaus on perusteltu ja tasapuolinen. Korvaus olisi 31e/kk, ja se auttaisi keliaakikkoja erikoisruokavalio -hankinnoissa.

Jaana Strandman

Keliaakikko

Erityisopettaja

Kansanedustajaehdokas PS

Kaakkois-Suomen vaalipiiri


12.8.2022

TURVALLISTA OPPIMISMATKAA

Koululaiset ja opiskelijat ovat jälleen aloittaneet oppimis-, kasvamis- ja kehittymisvuotensa. Jokaiselle heistä tulee taata turvallinen ja antoisa oppimispolku. Lapsemme ja nuortemme tulee saada onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä, itsetunnon ja motivaation vahvistumista ja kohtaamista aidosti yksilönä jokaisena päivänä. Parhaat oppimisen muodot, tukitoimet ja ympäristö on löydettävä jokaiselle oppijalle.

Koulujemme ja oppilaitostemme toimintakulttuurissa tulee olla nollatoleranssi kiusaamiselle niin oppilaiden kuin henkilöstönkin suhteen. Koulun johdon tulee yhdessä oppilashuollon kanssa huolehtia turvallisesta koulutyöskentelystä, jossa jokainen on arvokas ja erilainen. Yhteistyö kotien, iltapäivätoiminnan ja koulun kanssa on vahva perusta oppijan kokonaisvaltaisen oppimispolun turvaamisessa.

Koulumatkat tulee olla turvallisia ja jokaisen oppijan kannalta pohdittu hänen ikänsä ja kehityksessä huomioiden. Toivottavasti kukaan oppijoistamme ei istu 2,5h päivittäin koulukuljetuksessa, kun tämä aika tulee käyttää harrastamiseen ja leikkimiseen sekä lepäämiseen. Me kaikki liikenteessä liikkuvat muistamme huomioida toisemme ja pikku oppijat, jotka vielä harjoittelevat itsenäistä liikkumista kodin ja koulun välillä.

Koulun henkilöstölle toivon voimia kohdata kaikki ne yhteiskuntamme tuomat haasteet ja tarpeet, joita koulutyölle asetetaan. Koulumaailmassa työskentely on tietotaitolaji, joka vaatii välittämistä, hektisyyttä, tilannetajua ja sitoutumista sekä kasvatusalan ammattillisuutta. Meiltä Suomesta löytyy maailman paras koulujen henkilöstö. Perustehtävän- hyvinvoiva oppilas-mielessä pitäminen on tärkeintä!

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Kansanedustajaehdokas


20.7.2022

ARVOKAS MAASEUTUMMEKotimainen maatalous on huoltovarmuutemme ylläpitäjä ja perusta. Vahvuutemme tulee olla omavaraisuus tässä maailmantilanteessa, jossa nyt elämme. Etelä-Savossa lypsykarjatalouksia oli vuonna 2021 272 kpl ja viljanviljelyssä oli 185 tilaa. Maatalouden haaste on heikko kannattavuus, joka johtuu tuotantopanostensa hinnannoususta. Tällä on suora yhteys ruokaketjuille ja maakunnan elintarviketeollisuudelle. Itä-Suomen on nyt ajettava omaa etua valtiovallan suuntaan tukipaketin muodossa. Tukipaketissa tulee huomioida rahoitus tuottajahintoihin, sujuvaan tiestöön, etäyhteyksien toimivuuteen, sähkönsiirtomaksuihin, polttoaineveroon. Maatalousyrittäjien peruspohjahinnat tulee kirjata lakiin. Maatalouden harjoittamiseen liittyvää EU:n sääntelyä ja byrokratiaa on vähennettävä. Tahtotilamme on oltava puhdas lähiruoka ja maatalousyrittäjien elinvoimaisuus. Maaseudun asioissa on uskottava yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin ja toimintamalleihin.Koko Etelä-Savossa ja Itä-Suomessa tulee olla elämisen, asumisen, harrastamisen, työnteon ja yrittämisen sekä kesäasumisen ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet. Erilaisia asumisen vaihtoehtoja tulee olla laajalti tarjolla. Tonttikaavoitus tulee olla ketterää, joustavaa ja nopeaa niin sekä yrityksille kuin yksittäisille omakotirakentajille. Kesäasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi tulee mahdollistaa ja monipaikkaisuutta tukevaksi. Maaseudun tyhjänä olevat tilat on kartoitettava ja saatettava myyntiin. Omavaraisuus ja luonto on lisännyt ihmisten halua muuttaa maalle hakien elämän laatua tässä hektisyydessä.Maaseutumaisena maakuntana Etelä-Savon luonto tulee nähdä vetovoimatekijänä ja kehitellä luontokohteitamme vastaamaan yhä paremmin hyvinvoinnin näkökulmaan. Etelä-Savo pystyy profiloitumaan Suomen parhaaksi maaseutumaiseksi maakunnaksi tiedostamalla ja markkinoimalla sitä mitä meillä on! Metsä, vesi ja ruoka ovat maakuntamme valtit ja elivoiman sekä hyvinvoinnin pilarit!Jaana StrandmanKansanedustajaehdokas ps.Maakuntahallituksen jäsenAluehallituksen jäsen


4.7.2022

ETELÄ-SAVON HYVINVOINTIALUEEN TALOUSHAASTEET

Kannan suurta huolta hyvinvointialueemme taloudesta. Vuoden vaihteessa aloittava hyvinvointialue lähtee toimimaan taloushaasteessa alijäämäisenä noin 25milj.euron verran. Tämä summan lisäksi kuormana ja riskinä ovat palkkaharmonisoinnin vaikutus, 7vrk hoitotakuu ja palveluasumisen oma toiminta. Lisäksi taloustaakkaa tuo henkilöstön ostopalvelu, sillä avoimia tehtäviä on hyvinvointialueellamme 550. Näihin ei ole saatu rekrytoitua henkilöitä, jolloin ne on jouduttu ostamaan ulkopuolelta. Palvelutuotanto sakkaa huolestuttavasti. Kuntouttavan työtoiminnan siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle tulee tuomaan myös oman haasteensa.

Hyvinvointialueemme rahoitus 662milj.euroa tulee kokonaan valtiolta. Rahoitusmalli kohtelee Etelä-Savoa huonosti. Rahoituksen kriteereinä on mm. väkimäärä. Maakuntamme syntyvyyden lasku on huolestuttava.Väkiluku alenee vuoteen 2030 mennessä noin 8500 asukkaalla. Samaan aikaan väestömme ikääntyy ja tämä tarkoittaa laskelmien mukaan noin 70milj.euron menojen kasvua. Myös alueemme kuntien heikko taloustilanne on yhteydessä hyvinvointialueen talouteen heikkenevästi. Etelä-Savon hyvinvointialue ei ole elinvoimainen, jos kunnat eivät voi hyvin. Koko Suomessa valtion rahoitusmallissa on noin 1miljardin euron vaje, johon maan hallituksen tulee pikaisesti puuttua. Peräänkuulutan Etelä-Savon edunvalvontaa. Edunvalvonta on nyt hajallaan ja kukaan ei ole ottanut siitä vastuuta. Alueen toimijoiden maakuntaliiton, järjestöjen, hyvinvointialueen valmistelutyöryhmän ja johdon sekä kansanedustajien pitää nyt toimia napakasti yhteen Etelä-Savon parhaaksi. Etelä-Savon veto- ja pitovoiman lisäämiseksi meidän on käytettävä alueemme luontoympäristöä veturina. Olemme kauneinta Järvi-Suomea, jossa jokainen suomalainen haluaa asua. Monipaikkaisuus tulee kääntää voimavaraksi. Tämä tarkoittaa arjessa sitä, että kuntiemme kaavoitus ja lupamenettelyt ovat sujuvia. Etäyhteyksiä parannetaan, tiestömme ja raideliikenteemme ovat saavutettavia. Yritteliäs-asenteemme on keskiössä työpaikkojen luomisessa.

Hyvinvointialueemme tulot ovat pääasiassa Vaalijalan kuntayhtymän ja kesäasukkaiden palveluiden hinnoittelun varassa. Nyt tulee myös tarkastella, onko ostopalvelusopimuksista tehostamisen mahdollisuutta.Samoin erikoissairaanhoidon sopeutumistoimet ja työnjako sekä ohjaus on arvioitava uudelleen. Meidän on pystyttävä ja onnistuttava Sosterin ja Essoten yhteenliittäminen ja kokonaisuuden muodostaminen napakaksi palvelukonseptiksi. Tämä tarkoittaa kepeää hallintoa, erikoissairaanhoidon terävöittämistä, suoraviivaista johtamista, digitaalisten mahdollisuuksien näppärää hyödyntämistä ja keskittymistä perustehtävään erityisesti perusterveydenhuollossa. Myöskin sairaaloiden työnjako on selkiytettävä. Tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Savossa on yksi keskussairaala ja useita toimipisteitä. Haluan olla tässä ja edunvalvontatyössä mukana tekemässä hyvinvoivaa Etelä-Savoa.

Jaana Strandman ps.

Aluehallituksen jäsen

Maakuntahallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas 


22.6.2022

HYVINVOINTIALUEEN RYHMÄRAHA

Laki hyvinvointialueesta mahdollistaa alueiden ottaa käyttöön ryhmäraha, jolla asukkaiden osallisuutta päätöksentekoon ja hyvinvointialueen asioihin vahvistettaisiin.Etelä-Savon hyvinvointialueen valtuusto päätti ottaa rahan käyttöön. Ryhmäraha on 5000e/aluevaltuutettu eli Etelä-Savon hyvinvointialueella 295000e/vuoden 2023 loppuun. Tein aluehallituksen kokouksessa esityksen,että hyvinvointialue ei ota ryhmärahaa käyttöön, eikä kirjaa sitä hallintosääntöön. Perustelin esitystäni sillä, että tämä on verorahojen väärinkäyttöä ja puoluetukea, johon hyvinvointialueen ei tule ryhtyä. Lisäksi tähän ryhmärahalla tehtävään toimintaan ei ole tehty kriteereitä. Ilmeisesti puolueet palkkaavat rahalla sihteereitä jne. Mielestäni tämä ei ole järkevää rahojen käyttöä.Esitykseni hävisi äänestyksessä 11-2 ryhmärahan maksamisesta, mutta ryhmärahan kirjaaminen hallintosääntöön poistettiin. Tuo raha tulisi hyvinvointialueellamme käyttää perustehtävien hoitoon, kuten kotihoidon henkilöstön palkkaamiseen. Talous tulee olemaan todella tiukoilla uuden hyvinvointialueen aloittaessa ja kaikki eurot tulee käyttää tarkasti. Perussuomalaiset haluavat maakuntamme hyvinvointialueen taloutta hoitaa huolellisesti ja suoraviivaisesti .Etelä-Savon hyvinvointialueella asukkaiden osallisuutta tulee kehittää ja siihen varmasti on löydettävissä toimintamuotoja ilman puolueille maksettavaa epämääräistä ryhmärahaakin.

Jaana Strandman ps.

Aluehallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas 



12.5.2022

Kuntalaisten oikeudet päätöksenteossa

Viime aikoina Mikkelissä on tehty tai yritetty tehdä esityksiä ja päätöksiä mm. Uimarantojen sulkemiseksi niin, että kuntalaisten huomioiminen on unohdettu. Mikkelillä on osallisuussuunnitelma, mutta sen toteuttaminen näyttää olevan hataraa. Kaupungin perustehtävä on palvella kuntalaisia- ei toisinpäin. Kunta/kaupunki on olemassa asukkaitaan varten. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Kuntalain § 22 mukaan Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;

2) selvittämällä asukkaiden ja kunnassa säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;

4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;

5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;

6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Kuntalain §23 mukaan Kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet

Huomaan, että kaupunkimme päätöksenteko tarvitsee edelleen korostusta siihen, kuinka kuntalaiset otetaan mukaan päätöksentekoon. Käytännön toimenpiteenä voisi aloittaa kuntalaisille opastamaan, kuinka esim. Päätöksentekoprosessimme etenevät. Mitä vaiheita jonkun asian päätöksenteko tarvitsee? Milloin kuullaan kuntalaisia? Milloin tehdään yritysvaikutuksien tai lapsivaikutusten arviointia? Mikkeli.fi -sivustolta löytyy palautteenanto ja aloitteenteko mahdollisuudet.

Muotoja kuntalaisten mukaanottamiseksi päätöksentekoon on monia. Tämä asia on halusta ja tahdosta kiinni. Uimaranta-asiassa ja PATU-säästöohjelmaa käsiteltäessä olisi voinut kutsua kuntalaiset yhteisiin tilaisuuksiin/työpajoihin pohtimaan näitä asioita. Tilaisuudessa olisi kerrottu asioiden perusteet ja niiden vaikutukset ja yritetty yhdessä etsiä ratkaisuja. Näin syntyisi vuoropuhelua, ymmärrystä asioiden moniin eri näkökulmiin ja säästötoimenpiteisiin sekä kehittämistoimiin.

Yhteisten asioiden hoitoon liittyy myös tiedottaminen päätökseen tulevista asioista riittävän ajoissa ennakkoon sekä päätetyistä asioista välittömästi kokouksien jälkeen. Ollaan aktiivisia ja vaikutetaan kaupunkimme toimintoihin ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Näin tyytyväisyytemme kotikaupunkiimme lisääntyy ja viihdymme Mikkelissä.

Jaana Strandman ps.

Kaupunginvaltuutettu

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen 


14.4.2022

 Etelä-Savon uusi hyvinvointialue asukkaan turvana

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Aluevaaleissa tammikuussa 2022 valitaan 59 valtuutettua päättämään Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien asioista. Olen perehtynyt hyvinvointialuetta koskeviin lakeihin ja valmisteluihin ja katson ja luotan siihen, että palvelujen saatavuus paranee. Tasa-arvoiset peruspalvelut ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen tulee hoitua kokonaisuutena Etelä-Savossa myös pienemmissä kunnissa. Alueemme asukkaiden sujuva perusarki tulee olla keskiössä jokaisessa tarkastelussa ja päätöksessä. Omaishoito, mielenterveydenpalvelut, oppilashuolto ja ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen sekä yksinäisyyden poistaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, joita haluan olla huomioimassa hyvinvointialueellamme.

Asiakasmaksuja säädellään lailla ja asetuksilla muun muassa maksujen enimmäismäärät ja maksujen yhdenmukaisuus koko alueella. Tulee määritellä lähipalvelut ja niiden kohtuulliset maksut tai maksuttomuus. Haluan huolehtia myös siitä, että digi- ja puhelinpalvelut ovat toimivia ilman pitkiä jonotusaikoja ja niiden kustannukset ovat kohtuulliset asukkaalle. Erikoissairaanhoitoon pääsy ja hammaslääkäripalvelut tulee taata myös pienissä kunnissa.

Uuden aluevaltuuston tehtävä on vastata alueen asukkaiden monipuolisista osallistumisen- ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä tiedottamisesta. Tätä voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asukasraateja sekä ottamalla asukkaita mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Aluehallituksen tulee lisäksi asettaa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet eri väestöryhmien, kuten nuoret, vanhukset ja vammaiset, vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi. Äänioikeuden lisäksi hyvinvointialueen asukkailla on äänestysoikeus hyvinvointialueen kansanäänestyksissä sekä oikeus tehdä aloitteita.

Etelä-Savon hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan. Maaseutuvaltainen ja vapaa-ajan asukkaiden Etelä-Savo hyvinvointialueena tulee huomioida kokonaisuutena ja suunnitella palveluketjut kattavasti ja asukaslähtöisesti eri-ikäisille niin Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Sulkavalla, Enonkoskella,Hirvensalmella, Puumalassa, Rantasalmella kuin alueemme kaupungeissammekin Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Tässä työssä haluan olla alueellamme mukana takaamassa arvokasta arkea eteläsavolaisille.

Jaana Strandman

Mikkelin kaupunginvaltuutettu

Maakuntahallituksen jäsen

Essoten valtuuston jäsen

Aluevaaliehdokas


14.2.2022

Johtaminen ja perustehtävän kirkastaminen

Alueellamme tarvitaan muutokseen kykeneviä johtajia niin kuntapuolelle kuin hyvinvointialueellekin. Haasteena tulee olemaan alati muutoksessa ja murroksessa oleva yhteiskuntamme. Toisaalta muutos on myös mahdollisuus uudistumiseen. Nyt on puututtava jokaisella tasolla; yhtiöissä, yksiköissä, toimialueilla perustehtävään, joka johdetaan strategian osaamisesta ja elinvoimasta.

Mikkelikin on palkannut konsultin ratkomaan ja kertomaan "oikeita vastauksia" kaupungin talouden haasteisiin. Näin se ei vaan toimi, jos emme itse ole kykeneväisiä tekemään päätöksiä koko konsernin ja emoyhtiön johtamisjärjestelmiin liittyvistä pulmista. Johtamisella on vaikutus tuottavuuteen, laatuun, kustannustehokkuuteen, prosessien, työnkuvan ja osaamisen kehittämiseen. Kyse on toimintakulttuurista, jossa perustehtävä on kirkastettu ja edetään vahvasti yhdessä sovitun strategian mukaisesti. Tehdään toimenpiteet konkreettisiin strategisiin linjauksiin. Tämä vaatii myös luottamushenkilöiltä aivan uutta otetta ja osaamista:kokonaisuuden hahmottamista ja vastuun kantoa sekä tulevaisuuden näkymiä. Päätöksenteko tulee pohjautua vahvaan ja ymmärrettävään tietoon ja osaamiseen, jolloin johtavan viranhaltijan ja esittelijän rooli korostuu. Toiminnan arviointi on oltava jatkuvaa, jotta voidaan suuntaa muuttaa ketterästi yhteisesti sovittua päämäärää kohti.

Sosiaali-ja terveystoimenpalvelujen siirryttyä hyvinvointialueelle, kuntien ja kaupunkien johtamisessa korostuu elinvoimajohtaminen. Tämä tulee olla Etelä-Savon merkittävimpiä asioita ja siihen tarvitaan osaavat, tietotaitoiset johtajat, jotta maakuntamme nousee kasvuun! Hyvinvointialue tulee myös nähdä elinvoimatekijänä. Hyvinvointialueen on asetettava mitattavaa tavoitteet kansanterveydelle, toimintakyvylle ja sote-menoille sekä määriteltävä palvelut, prosessit ja palveluverkko näistä tavoitteista lähtien. Työnkuvien ja osaamisen kehittämisellä johtaja voi vaikuttaa kustannustehokkuuteen.

Jokaisen toimijan, johtajan, luottamushenkilön, organisaation, yhtiön tulee keskittyä ydintehtäviin kuntalaisen ja eteläsavolaisen hyvinvoinnin, elinvoiman turvaamiseksi.

Jaana Strandman

Kaupunginvaltuutettu

Aluevaltuutettu


18.1.2022

Liikunta, kulttuuri ja järjestötyö ennaltaehkäisijöinä

Keskeinen uuden hyvinvointialueen perustehtävä on yhdessä kuntien ja eri järjestöjen sekä yhdistyksien kanssa tehtävä ennaltaehkäisevä työ. Mitä paremmin eteläsavolaiset vauvasta vaariin pysyvät toimintakykyisinä, sitä paremmin pystymme turvaamaan hyvinvoinnin alueellamme ja välttämään sosiaali- ja terveydenhuolloin kuormittavuutta. Tähän meistä jokainen voidaan vaikuttaa esimerkiksi liikunnalla ja liikkumisella. Liike pitää mielen ja kehon vireessä ja terveydellisestikin on tärkeää, että jokainen muksusta mummoon löytäisi jonkun liikuntamuodon elämäntavakseen. Hyötyliikunnan lisääminen arkeen onnistuu jo ihan pienillä päätöksillä tehdä asiat toisin. Omatoimisen liikunnan lisäämisen näkökulmasta tulisikin ensisijaisesti kiinnittää huomioita arkiympäristön liikuntaolosuhteisiin. Etelä-Savon kunnissa tulee olla ilmaisia ja lähellä olevia liikkumisen mahdollisuuksia kaikille tarjolla, kuten hiihtoladut, pyöräilytiet ja -reitit, retkeily.

Kulttuuri tuo hyvinvointia. Kulttuuriin ja taiteisiin osallistuminen tulee huomioida sekä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävässä että osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita uudella hyvinvointialueella. Taide ja kulttuuri tulee vakiinnuttaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Esim. Sairaaloihin ja hoivayksiköihin räätälöidään säännöllinen taide- ja kulttuuritoiminta. Katson, että tällä on saavutettavissa kustannussäästöjä pitkällä aikajänteellä.

Järjestöt ja yhdistykset ovat merkittäviä kumppaneita sosiaali- ja terveydentoimenpalveluissa ja kuntien hyvinvointistrategian toteuttamisessa. Etelä-Savon hyvinvointialueen tulee tunnustaa tämä ennaltaehkäisevä työ, varhainen tuki ja laatia kumppanuussopimukset ja suoraviivaiset tavoitteet, toimintamuodot yhteistyöhön sekä kokonaisuuteen. Ehkäisevä työ tulee turvata huomioimalla vaikutukset hyvinvointiin kaikessa päätöksenteossa.

Jaana Strandman

Essoten valtuuston jäsen

Maakuntahallituksen jäsen

Aluevaaliehdokas ps.


31.12.2021

Hyvinvointialueen askelmerkit

Haluan turvata peruspalvelut vauvasta vaariin. Palvelut tulee järjestää asiakkaan näkökulmasta inhimillisesti. Olemassa olevat resurssit on kohdistettava ydintehtäviin. Perusterveydenhuollon piiriin pääseminen on oltava nopeaa, jolloin fyysisten ja psyykkisten sairauksien oikea-aikainen hoito vähentää painetta erikoissairaanhoidosta. Terveydenhuolloin palveluja on saatava ymmärrettävällä suomen kielellä hyvän hoidon takaamiseksi.

Lähiterveysasema on ihmisten terveydelle ja alueen elinvoimaisuudelle ensisijaisen tärkeä. Etä- ja digitaalisia palveluja on hyödynnettävä nopeaan avun saamiseen ja hoitotarpeen kartoittamiseen.

Maakunnassamme tulee kehitellä terveyskeskuspalveluautojen liikennöintiä lähipalveluna. Palo- ja pelastustoimessa on tuettava arvokasta vapaapalokuntatoimintaa.

Jokainen meistä suomalaisista haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten kotona-asumisen tukemista tulee toteuttaa kotihoidon ja palveluasumisen turvin. Omaishoitajien tukemista on tarkasteltava kokonaisuutena ja vapautettava verosta omaishoitajien hoitopalkkio.

En kannata maakuntaveron käyttöönottoa, sillä se johtaa Suomessa alueiden voimakkaaseen eriarvoistumiseen ja Etelä-Savossa asukkaiden verotaakan kasvamiseen. Tämä on pois kaikkien meidän arjesta ja ostovoimasta. Hyvinvointialueen talous on oltava tarkkaa ja pyrittävä mahdollisimman kevyeen hallintoon, jotta perustehtävään arjessa riittää tekijöitä.

Kolmas sektori järjestöineen ja yhdistyksineen tulee ottaa vahvasti mukaan ennaltaehkäisevään työhön ja laatia ammatillisten sote-järjestöjen kanssa kumppanuussopimukset. Lastensuojelun haasteissa ja mielenhyvinvoinnin pulmissa tulee puuttua niiden syihin jo varhaisessa vaiheessa. Terveystarkastuksien ohella voidaan ottaa käyttöön mielenhyvinvoinnin tarkastukset.

Paikallisia sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavia yrityksiä tulee hyödyntää osaamisen, hoitojonojen purkamisen ja mahdollisen taloudellisuuden näkökulmista. Aluetaloudelliset vaikutukset tulee huomioida.

Olen valmis tekemään ja pyrkimään parhaaseen Etelä-Savon maakuntamme asukkaan arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta.

Jaana Strandman

Essoten valtuuston jäsen

Maakuntahallituksen jäsen

Aluevaaliehdokas ps.



13.12.2021

 Etelä-Savon uusi hyvinvointialue asukkaan turvana

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Aluevaaleissa tammikuussa 2022 valitaan 59 valtuutettua päättämään Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien asioista. Olen perehtynyt hyvinvointialuetta koskeviin lakeihin ja valmisteluihin ja katson ja luotan siihen, että palvelujen saatavuus paranee. Tasa-arvoiset peruspalvelut ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen tulee hoitua kokonaisuutena Etelä-Savossa myös pienemmissä kunnissa. Alueemme asukkaiden sujuva perusarki tulee olla keskiössä jokaisessa tarkastelussa ja päätöksessä. Omaishoito, mielenterveydenpalvelut, oppilashuolto ja ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen sekä yksinäisyyden poistaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, joita haluan olla huomioimassa hyvinvointialueellamme.

Asiakasmaksuja säädellään lailla ja asetuksilla muun muassa maksujen enimmäismäärät ja maksujen yhdenmukaisuus koko alueella. Tulee määritellä lähipalvelut ja niiden kohtuulliset maksut tai maksuttomuus. Haluan huolehtia myös siitä, että digi- ja puhelinpalvelut ovat toimivia ilman pitkiä jonotusaikoja ja niiden kustannukset ovat kohtuulliset asukkaalle. Erikoissairaanhoitoon pääsy ja hammaslääkäripalvelut tulee taata myös pienissä kunnissa.

Uuden aluevaltuuston tehtävä on vastata alueen asukkaiden monipuolisista osallistumisen- ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä tiedottamisesta. Tätä voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asukasraateja sekä ottamalla asukkaita mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Aluehallituksen tulee lisäksi asettaa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet eri väestöryhmien, kuten nuoret, vanhukset ja vammaiset, vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi. Äänioikeuden lisäksi hyvinvointialueen asukkailla on äänestysoikeus hyvinvointialueen kansanäänestyksissä sekä oikeus tehdä aloitteita.

Etelä-Savon hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan. Maaseutuvaltainen ja vapaa-ajan asukkaiden Etelä-Savo hyvinvointialueena tulee huomioida kokonaisuutena ja suunnitella palveluketjut kattavasti ja asukaslähtöisesti eri-ikäisille niin Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Sulkavalla, Enonkoskella,Hirvensalmella, Puumalassa, Rantasalmella kuin alueemme kaupungeissammekin Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Tässä työssä haluan olla alueellamme mukana takaamassa arvokasta arkea eteläsavolaisille.

Jaana Strandman

Mikkelin kaupunginvaltuutettu

Maakuntahallituksen jäsen

Essoten valtuuston jäsen

Aluevaaliehdokas


27.11.2021

ALIJÄÄMÄISTÄ TALOUSARVIOTA EI TULE HYVÄKSYÄ

Mikkelin kaupunginjohtaja esittää yhdessä johtavien viranhaltijoiden kanssa 7milj.e alijäämäistä talousarviota. Tätä ei tule hyväksyä. Jokainen valtuustoryhmä lupasi vaaleissa laittaa talouden kuntoon. Missä on nyt ne teot, jotta talous saadaan oikaistua? Kannan vastuuta yhdessä perussuomalaisten valtuustoryhmämme kanssa talouden hoidosta ja en ja emme tule hyväksymään jo valmiiksi alijäämäistä talousarviota.

Kuntalaki §110 sanoo: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Säästöt on löydettävissä! Nyt on kyse siitä, onko todellista tahtotilaa tehdä haastavia päätöksiä, muuttaa toimintatapoja ja toimintakulttuuria? Tarvitaan johtajia ja päätöksentekijöitä, jotka ottavat ja kantavat vastuuta. Kokonaisuuden hahmottaminen on ydinasia.

Mikkelin kaupungin tulee tarkastella yhä edelleen henkilöstöään väli- ja johtoportaan osalta muuttuvan työkulttuurin vuoksi. Korona ja uuden hyvinvointialueen muutokset ovat tuoneet ja tuovat uudenlaisia toimintatapoja lähes jokaisen työhön. Mitkä ovat strategisesti tärkeimmät hankkeet, joissa olemme mukana. Hankkeisiin tarvitaan aina omarahoitusta kaupungilta ja myös työntekijöitä arvokkaasta arjen työstä. Tämän vuoksi hanke- ja projektit on harkittava tarkoin strategiamme tavoitteen mukaisesti.

Mitä ostopalveluja käytämme ja miksi esim. Konsulttipalvelujen ostot? Kaupungin yhtiöiden tarkastelu tulee mielestäni välittömästi toteuttaa. Yhtiöissä on päällekkäisiä toimintoja, erilaisia omistajaohjauksellisia haasteita ja yhtiöiden tuloutus kaupungille harkita. Investointien osalta on syytä tarkoin tutkia jo olemassa olevat kiinteistöt kokonaisuutena ennen kuin rakennetaan lisää seiniä. Lapsimäärän väheneminen seuraavan 10 vuoden aikana on Mikkelissäkin noin 1000 lasta. Missä ja miten oppiminen järjestetään?

Samaan aikaan kaupunkimme tulee vahvasti keskittyä tulojen saamiseen eli uusien yrityksien houkutteluun ja olemassa olevien yrityksien kasvun tukemiseen. Työpaikkoja ja elinvoimaa on luotava nopeasti ja ketterästi. Tämä tarkoittaa kaavoituksen ja koko kaupunkiorganisaation yritteliäismäistä työotetta ja tahtotilaa.

Jaana Strandman

Kaupunginvaltuutettu ps.

Mikkeli


Päätöksentekoon napakkuutta

Uusi valtuusto ja luottamushenkilöt eri toimielimissä ovat aloittamassa työnsä kaupunkimme eri luottamustehtävissä. Mielestäni yksi merkittävimmistä asioista, joka tulisi nyt jokaisessa toimielimissä ottaa keskusteltavaksi on päätöksentekoprosessit, sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Monet investoinnit ovat ylittyneet, toiminnat eri toimialoilla ovat liian kapea-alaisia ja kokonaisuus niin kunnallisesti kuin maakunnallisestikin hataraa.

Kaupunkimme tarvitsee napakkuutta ja ketteryyttä yli hallintokuntien tehtävään yhteistyöhön, jotta kokonaiskuva syntyy ja samalla laatu varmistuu. Näen myöskin yhteistyön maakunnallisesti, jolloin kokonaisuus on vieläkin laajempi koko Etelä-Savo huomioiden. Päätöksenteon pitää perustua strategiseen kokonaisnäkemyksen ja taloudelliseen vaikutukseen.

Kaupunkiorganisaatiollamme on nyt mahdollisuus vahvasti tarkastella, kuinka päätöksemme syntyvät konkreettisesti ja käytännössä ja saattaa kuntalaiset näihin mukaan sekä tiedottaa.

Jokaisessa toimielimessä päätökset tulee perustua tarkkaan valmisteluprosessiin, jossa on ennakointi, vaikutukset, tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointi pohdittu huolella ja kokonaisvaltaisesti palvelujen vaikuttavuuteen ja tuottavuuden parantamiseen.

Lisäksi päättäjien ja vastuullisten virkamiesten on otettava vastuu, johtaminen ja työnjako näissä prosesseissa sekä tuloksellisuudesta vastaaminen ja toiminnan edelleen kehittäminen. Talous- ja kustannusarviot on oltava realistiset ja niissä on pysyttävä. Vain päämäärätietoisella ja tavoitteellisella toimimisella yhteistyöllä yhteiseksi hyväksi saamme kaupunkimme ja maakuntamme kukoistamaan. Meillä on kaikki edellytykset siihen!

Jaana Strandman

KaupunginvaltuutettuPS.

Mikkeli


VASTUUTONTA TALOUDENHOITOA

Ihmettelen suuresti Mikkelin kaupungin valtuuston päätöksiä.

Koko maailma, Suomi ja Mikkeli ovat taantumassa syvään talousahdinkoon. Tämän vuoksi Mikkelin kaupungin tulee mielestäni laittaa kaikki investoinnit uuteen harkintaan. Mikkelin kaupunki on sulkenut viimeisten vuosien ajan lukuisia kouluja vedoten säästöihin ja erityisesti henkilöstösäästöihin. Kuitenkin henkilöstökulut ovat kasvaneet parilla miljoonalla eurolla. On aiheutettu maaseutukaupunki Mikkelin vetovoiman katoamista sekä kuntalaisten tyytymättömyyttä ja poismuuttoa.

Kaupunginvaltuustolta oli edesvastuutonta tässä talousahdingossa laittaa vajaa 30milj.euroa uuteen kouluhankkeeseen, jonka alkuperäinen talousarvio oli 20 milj.e. Kuinka moni meistä omassa taloudessaan olisi toiminut näin? Miten valtuutetut selittävät sen, että taas on päätetty ylittää talousarviomääräraha miljoonilla euroilla ja yhtäkkiä se ei tunnukaan missään ja toisessa kokouksessa supistavat muutamia kymmeniä tuhansia euroja maksavaa peruspalveluverkkoamme kuten kirjastoja ja ryhmäperhepäivähoitopalveluja. Samaan aikaan kaupungissa on uusia ja terveitä lakkautettuja koulutiloja tyhjillään. Mikkelin oppilasmäärä on laskussa ja jo ihan lähivuosina jo olemassaoleviin kouluihin mahtuu oppilaita. Tämä jatkuva nykyisten valtuutettujen hyvin kevein perusteluin talousarvioiden ylittäminen ja uusien investointien intohimoinen ajaminen on vienyt Mikkelin yhä syvempään talousahdinkoon.


Kuntalaisten osallisuus päätöksenteossa

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat yksi merkittävä kehittämistoimenpide Mikkelissä. Uskon, että tähän asiaan satsaamalla aidosti sitä kehittämällä saadaan yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä lisää. Myöskin monet valituskierrokset, pahat mielet ja kunnan päätöksentekoon tyytymättömyys saadaan paremmaksi.

Kuntalain (22 §) mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää monin tavoin mm.järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin, suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Tämä kaikki tulisi tapahtua jo hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa.

Lisäksi kuntalaki määrää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston asettamisen. Näillä on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa.

Kaikki nämä kuulemisen ja osallisuuden muodot kaipaavat Mikkelissä paljon kehittämistä sekä toimintamuotojen että asenteenkin suhteen. Monet päätettävät asiat kaupungissamme sujuisivat paljon jouhevammin ja aiheuttamatta mielipahaa ja tyytymättömyyttä, jos tähän saataisiin selkeä toimintamalli. Toimintamalli pitäisi sisällään jo valmisteluvaiheen osallisuuden muodot kuntalaiselle ilman kiirettä. Uskon, että moni kuntalainen hyväksyy vaikeatkin päätökset, jos ja kun on päässyt vaikuttamaan niihin, olemaan mukana alusta asti päätöksentekoon eri prosesseissa ja on tietoinen päätöksen asiaperusteista sekä talousvaikutuksista. Usein myös kokonaisuuden huomioiminen ja näkeminen unohtuu, kuten esimerkiksi Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisussa. Tehtiin näennäiset kuulemiset, jos niitä edes kuulemisiksi voi sanoa? Miksi kuullaan, jos niillä ei ole merkitystä tai niiden kautta ei päästä vuorovaikutukselliseen keskusteluun asian eri puolista. Kuultiinko koulujen henkilöstöjä esim. Launialan kouluhan tässä esityksessä lakkautetaan? Keskusteltiinko ja nähtiinkö tässä ratkaisussa koko itäisen alueen varhaiskasvatuksen ja oppimisen polku lapsen ja perheiden näkökulmasta kokonaisuus huomioiden? Pohdittiinko kokonaisuuden talousvaikutuksia? Mielestäni kaikkiin näihin kysymyksiin vastaus on ei. Yhteisymmärrystä ei haettu ja jälleen kerran ollaan aiheutettu valtava pyörremyrsky monien lapsiperheiden, koulujen ja päiväkotien henkilöstöjen elämään.

Osallisuus ja kuntalaisten ottaminen aidosti mukaan on mielestäni tahtokysymys tehdä yhteistyöllä yhteiseksi hyväksi sekä korostaa arvokasta arkea! Kuntalaiset sitoutuvat ja kokevat kuntansa mielekkäänä asuin- ja elämisenpaikkana, kun kaikki yhdessä rakennamme parempaa Mikkeliä.



Mikkelin kaupungin johtaminen

Mikkelin kaupungin ylimmät johtajat ovat olleet otsikoissa palkankorotuksien, Vesilaitoksen ylittäneiden budjettien, Patu-säästöohjelman jne. liittyen. Kuka kaupunkiamme johtaa ja miten?

Päätöksenteossa vallitsee erikoinen puuhastelun toimintakulttuuri, jossa johtajuus on hakoteillä. Suoraviivainen ja perustehtävään keskittyvä valmistelu ja päättäminen on unohdettu tai sitä ei osata. Monia asioita julistetaan salaiseksi vailla mitään perustetta. Kuntalaisten osallisuus ja kuuleminen suoritetaan näennäisillä Teams-palaverilla. Henkilöstö saa lukea lehdistä heitä koskevia asioita esim. Yt-neuvotteluista. Hankkeita aloitetaan vailla tarkkoja kustannuslaskelmia ja kokonaisuuksien hallintaa, jolloin ne väistämättä ylittyvät. Kaupungin konserniyhtiöiden omistajaohjauksessa on suuria haasteita, jolloin yhtiöt eivät ole selvillä tavoitteellisesta tahtotilasta.

Kaupunkilaisten luottamus johtajiin on heikentymässä ja se on erittäin haasteellinen asia. Johtajat eivät ole pystyneet osoittamaan sitä arvomaailmaa, moraalia ja niitä toimintatapoja, joita vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleva Mikkeli tarvitsee. Kaupunkia tulee johtaa edestä ennakoivasti, avoimesti, reilusti ja hyvin tiedottaen.Mikkelin kaupungin tulee käynnistää johtamisprosessien tarkastelu ja kehittäminen. Kaupunkimme johtamiskulttuuri tarvitsee uudenlaista otetta, näkemyksiä ja toimintatapoja. Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023, jolloin merkittävä osa sosiaali- ja terveystoimen palveluista sekä pelastustoimessa siirtyvät kaupungin toiminnasta pois. Mikkelin tule kyetä uudistumaan ja näkemään elinvoimajohtaminen merkittävänä kaupunkimme veto- ja pitovoiman saavuttamisena. Uuden tavoiteorganisaation laatiminen on käynnistettävä, jossa henkilöstöjohtaminen tulee nousta keskiöön palveluorganisaation kehittämisessä.

Mikkelillä on kaikki mahdollisuudet saattaa talous ja vetovoimaisuus kuntoon. Reilu, rohkea ja rakentava Mikkeli tulee olla tavoitteemme joka tasolla!

Jaana Strandman

Kaupunginvaltuutettu PS.


KOULU KYLÄSSÄ-KYLÄ KOULUSSA

Nyt kun Mikkelin kaupunki ei saanut Ihastjärven koulua lakkautuksen jälkeen myytyä ja toivotut säästöt koulun lakkauttamisesta ovat tipotiessään, on oiva mahdollisuus avata koulun tilat uudelleen käyttöön. Tuollaista kiinteistöä on turhaa pitää tyhjillään, kun samaan aikaan on huutava pula esim. Liikuntasaleista Ympäröivän luonnon keskellä oleva hyvä koulurakennus on erinomainen oppimis-, kasvamis- ja kehittymisympäristö ja varsinkin näin korona-aikaan, jolloin väljyyttä tarvitaan lisää. Mahdollisuuksia on monia ja tilat muuntautuvat niin koululaisten, ikäihmisten, kesäasukkaiden kuin kaikkien muidenkin ryhmien käyttöön lähes ympärivuorokautisesti. Nyt pari aktiivista kuntalaista on tehnyt kansalaisaloitteen koulun uudelleen käynnistämisestä. Aloitteen voi allekirjoittaa internetissä. Uskon löytyvän monia kiinnostuneita tahoja koulun tilojen ja toimintojen eteenpäin viemiseksi. Myöskin opetustoimi voisi harkita, olisiko tilat sittenkin hyödynnettävissä koulutyöhön parakkirakennelmien sijaan ja erityistä tukea tarvitsevien lasten pienryhmäopetukseen. Bussithan ja taksithan Ihastjärven suunnalla kulkevat jo muutenkin, joten kaupungista pääsee oikein hyvin myös Ihastjärvellekin. Oppilaaksiottorajoja voitaisiin tarkastella koko kaupungin alueella muutenkin uudelleen. Väitän, että niilläkin tarkasteluilla olisi löydettävissä etuja. Kehittämisajatuksena vielä sekin, että yli hallintokuntien välinen yhteistyö esim. Kuljetuksien ja liikennöinnin suhteen olisi tavoiteltava tahtotila. Maaseutukaupunki Mikkelissäkin eletään ja asutaan sekä harrastetaan!

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Mikkeli


MIKKELI TARVITSEE MATKAPARKKEJA KARAVAANAREILLE

Varma kevään ja kesän merkki on teille ja katukuvaan ilmestyvät karavaanarit. Suomessa järjestäytyneitä karavaanareita on 68000, siis perheineen reilut 150000. Vuonna 2020 matkailuajoneuvojen myynti kasvoi 17% ja sama tahti näyttää jatkuvan tänäkin vuonna. Korona-aika on lisännyt osaltaan kotimaan matkailua ja karavaanariutta. Yksi karavaanariseurue jättää pysähdyspaikkaansa keskimäärin noin 240e hankkimalla palveluja, tuotteita jne.

Mikkelin ohi kulkee vilkasliikenteinen 5-tie ja jatkossa matkaparkin turvin karavaanarit tulee pysäyttää Mikkeliin asioimaan, nauttimaan, käyttämään palveluja ja viihtymään.

Matkaparkin perustaminen on edullinen. Ehdotan, että kaupunki ryhtyy välittömästi valmistelemaan erilaisia matkaparkkivaihtoehtoja kaupungin keskustaan ja myös Ristiinan, Anttolan, Otavan, Haukivuoren ja Suomenniemen alueille. Jokaisesta näistä taajamista löytyy matkailijalle tarjottavaa, nähtävää, palveluja ja näin lisäämme elinvoimaa.

Mikkelin keskustan alueella matkaparkki voisi olla Rautatieaseman pohjoispäässä, myös Mikkelin sataman alue makasiinien kohdalla tarjoaisi mainion paikan. Urheilupuiston koulun parakkien kohdalle saisi erinomaisen paikan, johon pienillä kustannuksilla voisi rakentaa WC, suihku, kemiallisen tyhjennyksen, muut jätteet, sähkön ja veden sekä kaasupullovaihdon. Toiminnot voisi sijoittaa konttiin, jolloin mitään kiinteitä rakennelmia ei tarvittaisi. Matkaparkkikonttien rakentamisessa voisi hyödyntää Mikkelin työllisyyspalveluja kierrätyskeskuksen työpajalla. Ammattikorkeakoulu voisi ideoida maksujärjestelmät sopiviksi, samoin kuin karavaanareille tarjottavia palvelupaketteja omatoimiseen tai ohjattuun vapaa-ajanviettoon. Hyödynnettäisiin mikkeliläistä osaamista ja tällä konttikehittelyllä voisi olla myös vientimahdollisuuksia.

Keskustan lisäksi 4h-48h matkaparkkeja voisi olla Pitkäjärvellä, Kenkäveron ja Mikkeli puiston alueella, Ristiinan torin laidalla Saimaan rannalla, Haukivuoren uimarannan läheisyydessä Kyyvedellä, Otavassa ns. Karhulanpätkässä.

Maaseutukaupunki Mikkeli tarjoaa myös karavaanareille oivat palvelut ja viihtymisen. Napataan tästä yhdessä kiinni ja kehitellään yksi kasvava vapaa-ajanvieton vetovoimatekijä!

Jaana Strandman

Karavaanari

Mikkeli


Mikkelin nousun avaimet

Mikkelin kaupunki tarvitsee nyt seuraavia avaimia avatakseen ovet muutokseen, jota nyt tarvitaan. Ensimmäinen rautainen avain käy oveen, jossa taloutta, yhteisiä verorahoja ja tuloja käytetään tarkasti harkiten sen verran kuin niitä on. Ei eletä yli varojemme ja lainarahalla tehden alijäämää. Lopetetaan erilaiset kikkailut. Keskitytään hyvinvoiviin perustehtäviin ja peruspalveluihin kuntalain mukaisesti kuntalaisten parhaaksi. Järjestetään arvokasta arkea lapsen ja nuoren oppimis-, kasvamis- ja kehittymispoluille, ikäihmisille ja omaishoitajille. Nähdään kokonaisuudet, eikä puuhastella ja piiperretä kukin omassa nurkkauksessaan erilaisten hankkeiden myllyssä, vaan haetaan koko ajan kestäviä toimintamuotoja ja toimintakulttuuria.

Toisella avaimella avataan jyhkeä puinen ovi strategiseen toimintamuutokseen, jossa työnjaot ja vastuut on selvillä. Arvostava, kannustava, vastuullinen ja tuloksekas johtaja löytyy ja näkyy joka tasolta. Johtaminen on linjakasta ja organisoitua sekä napakkaa mikkeliläisyyttä esiintuovaa osaamista. Otetaan niin sanotusti hommat hanskaan!

Kolmannella avaimella käydään narisevan oven kimppuun ja voidellaan se, jotta riitelyn ja oman edun tavoittelun toimintakulttuuri saadaan käännettyä yhteistyöllä tekemiseksi yhteiseksi hyväksi. Otetaan kuntalaiset mukaan,osallistetaan, haetaan yhdessä ideoita, tehdään ja toimitaan yhteisöllisesti joka tasolla. Päämääränämme sinun, minun ja meidän hyvinvointi ja eläminen yhdessä upeassa maaseutukaupungissamme.

Neljäs kuvioitu avain sopii lasiseen oveen, jonka läpi alamme nähdä elinvoimaisia kehittämisideoita, maaseutukaupunki Mikkelin vetovoimatekijöitä kesäasukkaineen ja erilaisine yrittäjineen, tapahtumia, kulttuuria, tilaisuuksia, upeaa ympäröivää luontoamme ja positiivista pöhinää! Yritteliäisyys vauva vaariin ja uusien työpaikkojen luominen ja nappaaminen Mikkeliin.

Nämä avaimet ovat käsissämme ja niillä avaamme ovet Mikkelimme parempaan huomiseen! Tätähän me tahdomme, haluamme ja osaamme!

Jaana Strandman

Erityisopettaja

Kuntavaaliehdokas ps.

Mikkeli


TANSSI ON LIIKUNNAN SUPERLAJI

On erittäin tärkeää, että jokaiselle löytyy liikunnan muoto, jolla peruskuntoa voidaan kehittää, aivoja harjaannuttaa, toimintakykyä ja sosiaalisia kontakteja pitää yllä. Liikuntasuositukset suosittavat puolen tunnin liikettä useita kertoja viikossa toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Tanssi on Helsingin yliopiston tutkijan Minna Huotilaisen mukaan aivoterveyden näkökulmasta oikea superlaji. Uusien askelkuvioiden opettelu, liikunta, korvien kautta aivoihin välittyvä rytmikäs musiikki ja sosiaalinen ulottuvuus ruokkivat aivojen otsalohkon hermokeskuksia monella eri tavalla. Tanssin on todettu kohentavan muistia ja lieventävänä stressiä. Musiikin, liikkeen ja sosiaalisen kontaktin yhtäaikainen kokemus ja yhteys on omiaan lisäämään mielihyvän kokemista ja aktivoimaan koko elimistöämme.

Tanssi on monille se ainoa liikuntamuoto. Varsinkin ikääntyessä tanssiliikunnan merkitys korostuu, koska se ei vaadi suuria fyysisiä ponnisteluja ja lisäksi siinä on sosiaalinen kontakti läsnä.

Mikkelissä tulee mahdollistaa tanssiliikunnan harrastaminen kaikille! Tämä tarkoittaa käytännössä tiloja, järjestäviä seuroja ja ohjaajia sekä tanssiliikunnan merkityksen esilletuomista. Eläkeläisten tanssit voisivat alkaa koronatauon jälkeen Kulttuuritalo Tempossa ja kesäisin jatkua Hiihtomäen lavalla. Mikkelin kansalaisopiston kursseilla ja Mikkelin Tanssihullujen harjoituksissa pääsee hyvässä ohjauksessa harjoittelemaan peruslavatanssien askelia alkeista vaativiinkiin kuvioihin. Tanssiseura La Carmencita tarjoilee useita erilaisia tanssilajitunteja. Mikkelin Urheilutanssijat tarjoaa mahdollisuuden kilpailulliseen tanssiharrastamiseen. Mikkelin Hiihtomäen lavalla, Ristiinan Metsälinnassa ja Kisakaaressa sekä Suomenniemen Myllysillassa pääsee upeasti kulttuurisesti ainutlaatuisiin lavatanssifiiliksiin vuoden ajasta riippumatta. Lavis-lavatanssijumppa on muutaman vuoden ollut yksilöllinen perustanssiaskelista ja jumppaliikkeistä koostuva liikuntamuoto, jota pääsee harrastamaan vaikka ulkona. Etelä-Savon liikunnan Tanssin Taikaa-hanke on tarjoillut hienoja tanssillisia kokemuksia haja-asutusalueille ja kylille.Tanssia ja liikkua voi jokainen myös kotona lempimusiikkinsa tahdissa. Liikutaan tanssiaskelin yksin tai yhdessä hyvää mieltä ja kuntoa!

Jaana Strandman

Liikunnanohjaaja

Kuntavaaliehdokas ps.


LIIKUNTA ON EDULLISIN KANSANPARANNUSLÄÄKE

Vain viidesosa suomalaisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi ja liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat 3,2 - 7,5 miljardia vuodessa. Liikuntapaikkojen rakentaminen ja liikuntamahdollisuuksien turvaaminen ovat liikuntalain mukaan valtion ja kuntien vastuulla. Mikkeli on satsannut viime vuosina liikuntapaikkarakentamiseen ja Kalevankankaalle onkin muodostunut hieno kokonaisuus. Mielestämme olisikin nyt tärkeää, että käyttäjähinnat liikuntapaikkoihin saataisiin inhimillisemmiksi, jotta myös vähävaraisemmilla ja monilapsisilla perheillä sekä eläkeläisillä olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Uimahalleissa perhelippuun on nyt saatu parannusta, kun lapsilukua on ymmärretty suurentaa, mutta kokonaisuutena 18,60e perhelippu on vähävaraisille perheille liian paljon. Mikkelin SaimaaStadiuimin hinnastoa puolestaan katsomalla voi helposti päätellä, että liikuntapaikan harrasteet on suunnattu varakkaimmille perheille. Pelkkä pääsylippu kiipeilyseinälle maksaa varusteiden lisäksi aikuisille 12e ja lapsille 10e kerta. Sulkapallokentän hinta on arki-iltaisin 20e tunnilta ja SuperCornerista vähävaraiset perheet voivat vain haaveilla pääsylipun ollessa 16e/hlö. Mielestämme tähän on tultava muutos. Jos Mikkeli aikoo osallistua tilojen ylläpitämiseen jatkossakin, tulisi paikan harrastusmahdollisuudet suoda kaikille Mikkeliläisille. Nykyisellä käyttöasteella Saimaa Stadiumin alijäämää maksetaan joka vuosi, liikuntamahdollisuudet jäävät asukkaille etäisiksi ja tilojen käyttöaste kokonaisasukaslukuun verraten liian pieneksi. Mikkeli on lisännyt lähiliikuntapaikkoja, mutta samanaikaisesti liikuntatoimen työntekijäresursseista on leikattu. Tämä ei ole mielestämme toimiva yhtälö, jos vain muutaman työntekijän ja Maaseutumaisen Mikkelimme liikuntapaikat, kentät ja ladut on pystyttävä pitämään kunnossa, jotta mahdollisimman moni kuntalainen pystyisi niistä hyötymään.Lasten ja nuorten osalta erityisen tärkeässä asemassa ovat koulupihat ja koulujen yhteydessä olevat liikuntatilat. Omatoimisen liikunnan lisäämisen näkökulmasta tulisikin ensisijaisesti kiinnittää huomioita arkiympäristön liikuntaolosuhteisiin. Esimerkiksi, kun luontoliikunnan suosio Mikkelissä on hyvässä kasvussa, tulisi lajia suosia vähintään sillä, että luontoreitit, ladut ja nuotiopaikat pysyvät kunnossa. On itsestään selvää, että liikunta on tärkein kansanparannuskeino ja sen mahdollistaminen tulee taata kaikille mikkeliläisille. Liikuntamuotoja on monia aina kirkkovenesoudusta petangiin ja eläkeläisten tansseihin. Liike pitää mielen ja kehon vireessä ja terveydellisestikin on tärkeää, että jokainen vauvasta vaariin ja muksusta mummoon löytäisi jonkun liikuntamuodon elämäntavakseen. Hyötyliikunnan lisääminen arkeen onnistuu jo ihan pienillä päätöksillä tehdä asiat toisin. 

Naiset yli puoluerajojen: Katja Kohvakka sdp, Sini Soljasalo vihr.sit.ja Jaana Strandman ps.