Puheenvuorot
EDUSKUNNAN TÄYSISTUNTO 5.9.2023 Puhe Jaana Strandman
Asia: Vammaispalvelulain siirtäminen
Arvoisa puhemies,
Tämä on minulle tärkeä asia, koska olen työskennellyt 27 vuoden ajan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa ja myös äitinä arjessa. Vammaispalvelulain tarkoituksena on turvata vammaisten oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus. Keväällä 2023 eduskunnan päättämä vammaispalvelulaki oli valmisteltu vajavaisesti ja kiireellä. Lakiin jäi korjattavaa ja tarkennettavaa ja siksi laki on avattava uuteen käsittelyyn. Haluan korostaa, että voimaantulon siirtämisen tavoitteena ei ole säästäminen. Hallitusohjelmassa uudistuksen vuosittainen kustannusvaikutus nykytilanteeseen verrattuna voi olla enimmillään 100milj.euroa.
Vammaispalvelulain siirto helpottaa muutosten valmistelua, palveluiden järjestämistä sekä rahoitusta hyvinvointialueilla, tietojärjestelmämuutosten tekemistä, vammaispalvelujen tilastointia sekä antaa aikaa lain toimeenpanon valmisteluun.
Soveltamisala on tärkeää määritellä tarkemmin ja rajata, jotta voidaan turvata yhtenäinen soveltamiskäytäntö ja yhdenvertainen palvelujen saanti vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina.
Pikaisesti käynnistyneessä lain muokkauksessa on ollut erityisen tärkeää huomioida vammaisten ihmisten ja järjestöjen osallisuus ja aktiivinen osallistuminen. Lisäaika on tarvittu, jotta esitys voidaan valmistella laadukkaasti ja huolellisesti ja siinä pystytään huomioimaan vammaisten henkilöiden ja heidän tarpeidensa moninaisuus. Lausuntokierroksella voimaantulon siirtämistä kannattivat mm. lähes kaikki hyvinvointialueet, THL, valtiovarainministeriö sekä vammaisjärjestöistä mm. Invalidiliitto ja Näkövammaisten liitto.
Vammaispalvelulain voimaantulon siirron aikana vammaisia henkilöitä palvellaan voimassaolevaan lainsäädännön mukaisesti. Tämän lisäksi hallitus kiinnittää erityistä huomiota neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palveluihin ja heidän perheidensä tukeen sekä nopeaan diagnosointi ja avun piiriin pääsyyn. Hallitus käynnistää tänä syksynä määräaikaisen ohjelman, jossa panostetaan lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutuspalveluihin Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta. Ohjelmaan käytetään 20 miljoonaa euroa vuodessa, kunnes uusi vammaispalvelulaki on saatu voimaan. Vammaispalvelut ovat lain siirrosta huolimatta paremmin hoidettuna kuin edellisen hallituksen aikana.
TÄYSISTUNTO 27.6.2023
Puheenvuoro Jaana Strandman
Arvoisa puhemies
Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen. Lämmön tunsin kuitenkin, lujuudessa graniitin. Näin kuuluu sanat meille kaikille tutusta laulusta Sininen ja valkoinen; meille tärkeistä väreistä, jotka myös näkyvät yhteisessä hallitusohjelmassamme.
Vahva ja välittävä hallitusohjelma läpileikkaavana toimenpiteenä tulee suoraviivaisesti pureutumaan hallinnollisiin menettelykäytäntöihin ja byrokratiaan. Toiminta- ja palveluprosesseja järkevöitetään, sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan. Tässä yhteisessä ohjelmassa ryhdytään kokonaisvaltaiseen vaikutuksien ja vaikuttavuuden arviointiin ja kehitetään toimintoja yhden luukun malleihin. Järjestelmiä uudistetaan ja haetaan digipalveluiden kehittymistä. Kaikki nämä toimenpiteet tuovat kansalaisille arjen sujuvuutta.
Erikoista tässä monta päivää käydyssä keskustelussa on se, että keskustelu ei ole edennyt vaan edelleen täällä huudetaan pienituloisista, vaikka mm. ministerit Purra ja Satonen ovat asian moneen kertaan täällä hallitusohjelman kokonaislinjauksilla perustelleet ja vakuuttaneet kaikista pidettävän huolta. En ole tänäänkään vielä kertaakaan salin vasemmalta puolelta oppositiosta kuullut niitä vaihtoehtoisia taloudellisia ratkaisuja tähän ohjelmaan.
Arvoisa puhemies,
Haluan hallitusohjelmasta nostaa esille kansalaisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi tehtäviä konkreettisia toimenpiteitä, joita ovat mm. seuraavat asiat: järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kautta tehtävän ruoka-aputyön vakinaistaminen, pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen, keliakiakorvauksen palauttaminen alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia painottaen sekä itsemurhien ehkäisyyn tähtäävät toimet. Erityisesti kiinnitetään huomiota mielenterveyden perustason kehittämiseen ottamalla käyttöön porrasteinen hoitomalli. Edistetään ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen mielenterveysavun saatavuutta. Omaishoidon kriteerit yhtenäistetään ja työssäkäyvien omaishoitajien omaishoitoa ja ansiotyötä yhteensovitetaan.
Arvoisa puhemies,
Olen erityisen ilahtunut 26 vuotta kasvatus- ja opetusalalla toimineena siitä, kuinka oppimisen perusasiat laitetaan nyt tässä maassamme kuntoon. Oppimisen tukea on tarjolla yksilöllisesti ja lapsen ja nuoren tarpeita vastaavasti. Kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia edistetään jokaisena päivänä. Myöskin perheet saavat tukea vanhemmuuteen. Kouluille annetaan työrauha keskittyä perustehtäväänsä ja kevennetään, suoraviivaistetaan sekä selkeytetään opetushenkilöstön toimintaprosesseja.
Pyydänkin, että me kaikki yhdessä lähdemme toteuttamaan tätä hyvää ohjelmaa.
Täysistunto 22.6.2023 Debaattipuheenvuoro Jaan Strandman
Hallitusohjelma käsittely
Arvoisa puhemies,
Täällä salissa kuulostaa siltä, että hallituksessa ei ole muita kuin perussuomalaisia ja meillähän se sopii Suomen vastuunkantajina ja muutoksen tekijänä mainiosti. SDP:n, Keskustan, Vihreiden ja Vasemmistoliiton puheita kuunnellessa tulee käsitys, että valtion kassassa on ylimääräistä rahaa miljardin edestä. Nopeasti on unohtunut 40 miljardin velka, jota edellinen hallitus kasvatti. On jaettu vappusatasia, joulupukkirahoja ja energiaa on kerrottu tulevan töpselistä ja rahaa seinästä. Tämä touhu ei vaan enää käy!
Tässä keskustelussa eilisestä lähtien selvästi huomaa, että ohjelmaa ei ole luettu tai jos on luettu, sitä ei ymmärretä- eikä varsinkaan ohjelman kokonaisuutta huomata.
Tämä ohjelma on erittäin hyvä meidän Suomemme hyvinvoinnin turvaamiseksi, turvallisuuden, liikenteen, työllisyyden, koulutuksen, teollisuuden kuin TKI-toiminnan osalta sekä myöskin heikompiosaisten ja pienituloisten, joista hallitus tulee pitämään huolen. Nyt suoraviivaistetaan hallintoa, laitetaan asioita tärkeysjärjestykseen ja laitetaan rotia Isänmaahamme. Muutamia asioita nostan esiin: maakuntaveroa ei tule, eläkkeisiin ja toimeentulon perusosan ei kosketa. Toivon tästä salista löytyvän yhtenäisyyttä ja positiivista otetta yhdessä yhteisten asioiden hoitoon. Kiitos!
Eduskunnan Täysistunto 13.6.2023
Puheenvuoro Jaana Strandman
VTV:N ERILLISKERTOMUS VALTION TILINPÄÄTÖKSEN JA VUOSIKERTOMUKSEN TARKASTUKSESTA
Arvoisa puhemies,
Valtion tilinpäätös antaa isossa kuvassa näkemyksen siitä, miten ja millä tarkkuudella kerättyjä verorahoja käytetään valtion taloudessa. VTV on eduskunnan asettama toimielin, joka raportoi ja avaa kansanedustajille monimutkaista ja laajaa valtion taloudenhoitoa. Lisäksi arvioidaan lainmukaisuutta ja valtiontaloutta koskevien sääntöjen noudattamista.
Talouden tuottavuutta mitataan toiminnallisen tuloksen ja kustannusvaikuttavuuden kautta. Raportissa ilmenee juuri tällä keskeisellä alueella puutteita ja niihin toivotaan parannuksia.Virheellisiä menettelyjä, jotka ovat olleet vastoin valtion talousarviota esiintyy kuuden ministeriön toimialoilta.Toimintatapaa ei voi pitää hyvänä, vaikka se näyttää olleen vuosien 2020 – 2022 aikana vakiintunut käytäntö, onneksi ei ole syyllistytty lainvastaisiin toimiin.
Hallituksen vuosikertomuksessa julkisen talouden Valtiokonsernin taloudellinen asema tulisi nähdä kokonaisuutena ja taloudellisen aseman raportointia vahvistaa.
Hallitusohjelmassa 2019 määriteltyä kehyssääntöä ei ole noudatettu vuonna 2022, poikkeamista ei ole vuosikertomuksessa selvitystä.
Arvoisa puhemies,
Valtion velka on kaksinkertaistunut vuoden 2007 tasolta, velkojen korkotaso ja korkojen euromäärä on noussut merkittävästi. Korkojen kasvua ja vaikutusta on kuvattu kertomuksessa suppeasti. Edustaja Tynkkynen toi edellisessä puheenvuorossa esille vaikuttavuuden yhteyden turvallisuuteen.
Vuosikertomuksessa ilmenee, että valtion omaisuuserät jakautuvat osittain myös talousarvion ulkopuolisiin yksiköihin, joten valtion taseasemaa on vaikea arvioida. Riskien hallinta heikkenee, jos ei tunnisteta oikeaa taloudellista asemaa.
Kuten jo aikaisemmin toin esille olisi VM kiirehdittävä kehittää valtiolle konsernitasoinen tilinpäätös, jolloin eduskunta saisi tietoonsa valtion todellisen taloudellisen aseman.
Tulevan hallituksen on kiinnitettävä myös erityistä huomiota omistajaohjaukseen.
Kiitos!
Eduskunnan täysistunto 6.6. 2023
Keskustelu kansalaisaloitteet käyttövoimaverosta ja jakeluvelvoitteestapuheenvuoro
Jaana Strandman puheenvuoro
Arvoisa puhemies
Kansalaisaloitteissa on keskitytty aivan oikeisiin asioihin. Kiitos aloitteiden tekijöille autoilun kustannusten hillitsemiseksi.
Käyttövoimavero ei ole enää perusteltu ja oikeudenmukainen eikä ajankohtainen, koska dieselpolttoaineiden hinnan edullisuus ei ole enää peruste käyttövoimaverolle. Polttoaineiden hintakehitys maailmalla ja dieselpolttoaineen valmisteveron merkittävämpi korotus muihin polttoaineisiin nähden sekä lisäksi hintaa nostava velvoite dieselpolttoaineeseen lisättävästä biojakeluvelvoitteesta on nostanut ajoittain dieselpolttoaineen hinnan yli bensiinin hinnan.
Käyttövoimavero on ylimääräinen vero dieselkäyttöisten autojen käyttäjille, joita erityisesti maaseudulla harvaan asutuilla pitkien etäisyyksien alueilla käytetään. Elinvoiman kannalta merkittävää on ettei, pk- ja yksinyrittäjien, rakennus-, huolto- ym. palvelu alojen toimijoiden toimintaa vaaranneta lisääntyvin kustannuksin. Kyseiset toimialat käyttävät dieselkäyttöisiä autoja työvälineenään. Työ tulee olla kannattavaa ja kannustavaa. Käyttövoimavero ja sen määrittäminen on Suomen omaa lainsäädäntöä, johon tässä salissa voidaan vaikuttaa.
Ilmastopäästöjä rajoittavaksi toimenpiteeksi säädetty ja suunniteltu biojakeluvelvoite nostaa kohtuuttomasti pumppuhintoja. Dieselpolttoaineen osalta biojakeluvelvoitteen korotusehdotukselle ei ole määritelty ylärajaa. Se ei kuitenkaan tulisi ylittää nykyistä käyttövoimaveron määrää vaan päinvastoin. Päästöjen osalta pitää myös huomioida, että dieselkäyttöisten autojen keskikulutus on alhaisempi kuin bensiini- tai jopa hybridiautoissa. Sähköautojen kalliimmat valmistuskustannukset tasoittavat myös väitettyjä ilmastopäästöjen kokonaishyötyjä. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että pitää ajaa 200 000 km ennen kuin hyötysuhde muuttuu sähköautolle edullisemmaksi. Sähköauto on nykyhinnoiltaan liian kallis hankinta suurelle osalle Suomen talouksia. Ei pidä luoda polttoaineverojen ja jakeluvelvoitteiden lisäävillä hinnoilla lisää ahdinkoa perheille jo jotka muutenkin elävät tiukkaa taloutta ja kärsivät korkeista elinkustannuksista.
Arvoisa puhemies
Voidaan kysyä, onko liian vähillä tutkimuksilla lähdetty määräämään jakeluvelvoitetta, joka nostaa polttoaineiden hintoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kaikkien ns. biopolttoaineiden energia- ja ainetaseet ovat tutkijoiden mielestä meillä ja globaalisti negatiivisia. Pitää myös selvittää biopolttoaineiden polttokaasujen lopullinen hyöty ja haitta ilmastolle.
Toivon, että valmistuvaan hallitusohjelmaan löytyy tähän asiaan hintojen nousua estävä ratkaisu, joka tukee koko Suomen liikkumis- ja asumismahdollisuuksia arjessa.
Jaana Strandman
kansanedustaja
Puheenvuoro Edustaja Strandman Eduskunnan täysistunto 2.5.2023 Asia:
Ylen: n hallintoneuvoaston vuosikertomus 2022 lähetekeskustelu
Arvoisa puhemies,
Ylen tehtävä on välittää ajankohtaista tietoa, tapahtumia ja oppimateriaalia sekä viihdettä suomalaisille. Täällä salissa on tuotu esille Ylen merkitys kulttuurin näkökulmasta.
Näyttää kuitenkin siltä, että toiminta on laajentunut alueille, joissa se kilpailee kaupallisten toimijoiden kanssa.
Edustaja Keskisarja ja Seppänen pitivät juuri erittäin hyvän puheenvuorot tarpeesta tarkastella Yleä kokonaisvaltaisesti. Tätä väistämättä on tehtävä kriittisesti.
Se ei ole tarkoituksenmukaista, että verorahoilla kilpaillaan ja heikennetään markkinoilla olevien muiden kaupallisten yritysten liiketoimintaa.
Ylen täytyy suoraviivaistaa toimintaansa, keskittyä tarjonnassaan tärkeimpiin tehtäviinsä ja kohdentaa resurssejaan niiden suuntaisesti. Ylen tulee sopeuttaa toimintakulujaan ja osallistua säästötalkoisiin. Kohtuuttomasti kasvanut kulurakenne ei näy ohjelmien laadussa. Kustannussäästöt tulee käyttää kokonaisuudessaan YLE-veron laskemiseen veronmaksajille.
Kansanedustaja Jaana Strandmanin Vappupuhe Mikkeli Kirkkopuisto 1.5.2023
Julkaisuvapaa klo 12.30 jälkeen
Hyvää päivää Mikkelin Kirkkopuistoon!
On suuri ilo ja kunnia olla täällä Teidän kanssanne juhlimassa Vappua, suomalaisen työn ja kevään juhlaa. Vappu on päivä, jolloin voimme pysähtyä arjen keskellä ja katsoa ympärillemme; tunnistaa ne asiat, jotka ovat olennaisia yhteiskunnassamme hyvinvoinnille ja kehitykselle.
Olen Jaana Strandman, uusi kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Mikkelistä. Toimin myös Etelä-Savon hyvinvointialueen ja Maakuntaliiton hallituksissa.
Tänään haluan tuoda näkemyksiäni viidestä merkittävästä teemasta, jotka ovat erityisen tärkeitä: turvallisuus, talous, työnteko, koulutus ja hyvinvointi.
Turvallisuudessa NATO-jäsenyys tuo lisätakuita maamme ulkoiseen turvallisuuteen. Tirvallisuuden jatkossakin varmistaa omat vahvat puolustusvoimat, joiden valmiutta on vahvistettava tekniikkaa ja aseistusta päivittämällä sekä reserviläisten koulutuksella. Sisäinen turvallisuus on suomalaisen arjenturvaa kadulla, liikenteessä, työpaikalla, sote-palveluissa ja ihmisten kesken. Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi meidän varmistettava riittävät resurssit poliisille ja pelastuslaitokselle.
Parhaillaan on menossa eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut, joihin perussuomalaiset on kutsuttu mukaan. Perussuomalsiet menestyivät eduskuntavaaleissa erinomaisesti. Me perussuomalaiset haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvoinnin tasapainottamalla valtion velkavetoista taloutta sekä luoda paremmat edellytykset työn tekemiseen ja yrittäjyyteen.
Talouden tasapainotus edellyttää suoraviivaista kokonaisuuksien hallintaa ja asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Ylisuuret julkisen sektorin rakenteet vievät elinvoiman edellytyksiä ja siksi niitä tulee tarkastella kaikilla kunnallisilla ja valtion hallinnon aloilla. Tämä on poliittista vastuunkantoa. Verotus tulee kohtuullistaa työntekijöille, pk-yrittäjille, eläkeläisille ja omaishoitajille sekä lapsiperheille. Sähkön, polttoaineiden ja ruuan hinta tulee alentaa, jotta elinkustannukset ovat kohtuulliset ja ostovoima säilyy.
Koulutus on hyvinvoinnin ja sivistyksen kivijalka. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee keskittyä perusasioihin lapsi ja nuori kokonaisuutena huomioiden. Tukea tulee antaa yksilöllisesti ja perheiden arkeen kokonaisvaltaisesti paneutuen. Elinvoiman kehityksen kannalta on äärimmäisen tärkeää toisen asteen koulutus, jonka tulee kouluttaa työvoimaa alueen tarpeisiin niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille sekä yrityksien tarpeisiin. TKI-toimintaa tulee harjoittaa yliopistojen lisäksi ammattikorkeakouluissa ja ammattikouluissa sekä opistoissa. Tulevaisuuden osaaminen tehdään koulutuksella.
Kotimainen maatalous on huoltovarmuutemme ylläpitäjä ja perusta. Vahvuutemme tulee olla omavaraisuus tässä maailmantilanteessa, jossa nyt elämme. Viljelijät ja tuottajat kamppailevat kannattamattomuuden äärirajoilla. Liian alhaiset tuotantohinnat ja tuotantopanosten hinnannousut ovat ajaneet tila konkurssien partaalle. Tulevan hallituksen on turvattava erilaisin toimenpitein ja tukipakettien muodossa huoltovarmuus puhtaan ja kotimaisen ruuan saatavuudessa. Tukipaketissa tulee huomioida rahoitus tuottajahintoihin, sujuvaan tiestöön, etäyhteyksien toimivuuteen, sähkönsiirtomaksuihin, polttoaineveroon. Maatalousyrittäjien peruspohjahinnat tulee kirjata lakiin.Viljelijöiden, tuottajien ja erityisesti vähittäiskaupan välille on löydyttävä ratkaisu kannattavien tuottajahintojen saavuttamiseksi. Ruuanjalostusarvoa on myös kehitettävä ja tästä esimerkkinä on Itä-Suomessa Saimaa-tuotemerkki ja Euroopan ruokapääkaupunki-hanke. On myös pystyttävä vaikuttamaan EU:n sääntelyyn ja byrokratiaan, etteivät ne heikennä Suomen maa- ja metsätaloutta. Tahtotilamme on oltava puhdas lähiruoka ja maatalousyrittäjien elinvoimaisuus. Maaseudun asioissa on uskottava yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin ja toimintamalleihin.
Vuoden vaihteessa ovat aloittaneet uudet hyvinvointialueet ja niin meillä Etelä-Savossakin Eloisa. Keskeinen uuden hyvinvointialueen perustehtävä on yhdessä kuntien ja eri järjestöjen sekä yhdistyksien kanssa
tehtävä ennaltaehkäisevä työ. Tavoitteena palvelulupauksessa tulee olla asukkaiden sujuva arki jokaisessa tarkastelussa ja päätöksessä. Mitä paremmin pysymme toimintakykyisinä vauvasta vaariin,
sitä paremmin pystymme turvaamaan hyvinvoinnin alueellamme ja välttämään sosiaali- ja
terveydenhuolloin kuormittavuutta. Tasa-arvoiset peruspalvelut lähipalveluina ja asukkaiden
hyvinvoinnista huolehtiminen tulee hoitua kokonaisuutena myös pienemmissä kunnissa. Pelastuspalvelujen säilyminen pienemmissä kunnissa sopimuspalokuntina on turvattava. Omaishoito, vammaispalvelut, mielenterveydenpalvelut, oppilashuolto ja ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen sekä yksinäisyyden poistaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, joita haluan olla tukemassa.
UKK-instituutin tuoreiden laskelmien ja liikuntaraportin tuloksien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain yli 3miljardin euron kustannukset. Kaakkois-Suomessa suorat liikkumattomuuden kustannukset ovat noin 100milj.e/vuosi. Suomen kansa liikkuu liian vähän. Tämä merkittävä yhteiskunnallinen ongelma tulee ottaa valtiovallan ja hyvinvointialueiden tasolla vakavasti ja vastuullisesti sekä tavoitteellisesti. Liikkumattomuudella on suora yhteys henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, erilaisiin kansansairauksiimme ja sitä kautta mm.työuran pituuteen. Haaste vaatii suoraviivaista, samanaikaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tulevan hallitusohjelman vahvaa linjausta. Toimintatapojen muutos on välttämätöntä pikaisesti.
Hyvät kuulijat
Minulle on myös erittäin tärkeää turvata Itä-Suomen ja Etelä-Savon asumiskelpoisuus tulevaisuudessakin. Alueemme on muuttotappiollinen, mutta vastaavasti olemme vapaa-ajan asutuksen kärkialueita Suomessa. Kesäkaudella väkimäärä kolminkertaistuu. Alueellamme on paljon vahvuuksia, kuten maakuntastrategiassa on linjattu; metsä, vesi ja ruoka ovat keihäänkärkiämme. Puhdas, vesistörikas ja maaseutumainen luontoympäristö sopii vapaa-ajan asumiseen, etätyön tekemiseen ja matkailuun erinomaisesti. Vapaa-ajan asumisen ja matkailun aluetaloudelliset tuotto on kasvanut yli 400 miljoonaan ja viipymä kesäasunnoilla on 120 vuorokautta vuodessa. Alueelle tarvitaan kehityskelpoisia ideoita, pääomaa ja rohkeutta viedä ne toteutukseen. Etätyön ja monipaikkaisuuden edistäminen tuo elinvoimaa. Kaksoiskuntalaisuutta tulee edistää lakimuutoksin. On tärkeää, että joustavalla kaavoituksella voidaan asumismuotoa vaihtaa vapaa-ajan asunnoista ympärivuotisiin.
Alueemme yritykset koostuvat pääosin pienyrityksistä sekä maa- ja metsätalousyrittäjistä. Näiden elinkelpoisuus pitää turvata ja mahdollistaa alueellisen jalostusarvon kasvattaminen. Keskisuurten ja suurten yritysten kehitysmahdollisuudet turvataan joustavilla tontti- ja toimitilaratkaisuilla. Yrityksien sukupolvenvaihdokset tulee onnistua esim. Oppisopimuskoulutuspolkuja edistämällä.
Saavutettavuus on keskiössä alueen kehittymisessä. Valtatie 5 liikennettä sujuvoittavat parannukset on saatettava loppuun. Poikittainen ja alempi tieverkosto tarvitsevat pikaisesti perusparannuksia. Pyrin saamaan hallitusohjelmaan mukaan tiemäärärahoja. Raideliikenne on merkittävä henkilö- ja tavaraliikenteen osalta Saimaan kanavan sulkeuduttua. Savonradan parannusta tulee edistää. Oikorata Lahti-Heinola- Mikkeli tulee ottaa työn alle. Oikorata nopeuttaa ja mahdollistaa alueen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeksi. Matka-aika lyhenee noin 1h30 minuuttiin. Olen tehnyt oikoradasta valtuustoaloitteen Mikkelin kaupunginvaltuustossa ja ratahankkeeseen ovat myönteisesti suhtautuneet myös Lahti ja Heinola.
Pikaisia parannuksia raideliikenteeseen tulee tehdä myös aamuvuoro palauttamiseksi sekä Haukivuoren tarpeelliset junapysähdykset. Myöskin Savonlinna-Pieksämäki -ratayhteys tulee tarkastella uudelleen.
Onnistuminen edellyttää eri tahojen yksituumaisuutta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Meillä on yhdessä valtavasti osaamista, voimavaroja ja intohimoa, joilla voimme rakentaa kestävää ja menestyvää tulevaisuutta. Vastuullinen arvokas arki tehdään yhdessä!
Hyvää Vappua ja kevättä Teille kaikille!